Tämä huonossa hapessa oleva Ramirez 1A -kitara kaipasi perusteellista huoltoa. Kaulan kulma oli negatiivinen minkä seurauksena kielet olivat yli 5 mm korkeudella 12 nauhalla. Todella raskassoutuinen tapaus siis.
Ongelmaa oli yritetty korjata madaltamalla alasatulaa, myös tallan puuosaa oli hiottu matalammaksi.
Halkeamia oli siellä sun täällä, pahimmat railot olivat pohjassa.
Kannessa oli myös lukuisia pienempiä halkeamia. Sekä kannen että pohjan halkeamia oli korjailtu EriKeeper-tyyppisillä ratkaisuilla.
Tummassa ja kuviollisessa puussa halkeamat on mahdollista korjata niin ettei korjausta juurikaan huomaa. Halkeamien täytön ja sävytyksen jälkeen koko pohja lakattiin ja kiillotettiin polyuretaanilakalla. Ramirez on ilmeisesti käyttänyt polyuretaania siitä asti kun se tuli markkinoille joskus 1960-luvulla.
Jotta kielet saataisiin sopivalle korkeudelle oli pakko irrottaa otelauta.
On vaikea tietää mikä kaulan negatiivisen kulman on aiheuttanut, joka tapauksessa asia piti korjata.
Koska tässä Ramirezin mallissa on erikoispitkä skaala, 665 mm, luovuttiin kustannussyistä uuden otelaudan valmistamisesta
ja liimattiin vanhan otelaudan pohjaan kiilamainen ebenbuupala joka sitten muotoiltiin kaulan linjan muotoiseksi ja oikean paksuiseksi.
Otelauta liimattiin paikoilleen. 
Otelaudan ja kaulan reuna lakattiin. Mustassa puussa liimasauma häviää mukavasti näkyvistä.
Uusi alasatula. Joissain klassisissa kitaroissa kuten tässäkin alasatula on tasakorkea. Bassokielet saadaan korkeammalle otelaudasta tekemälla tarvittava kallistus otelautaan,
bassopuoli on siis ohuempi kuin treblepuoli ääniaukon kohdalla.
Uusi yläsatula.
Kannen hiushalkeamat korjattiin myös. Kielet ovat nyt sopivalla korkeudella, e 3mm ja E 4mm 12. nauhalla. Tämä huippukitara on taas arvoisessaan kunnossa.
