Mainokset
 

GIBSON 347

•01.01.2019 • Jätä kommentti

050

Tässä Gibson 347-kitarassa oli tyypillinen vyönsoljen aiheuttama kuluma takapuolella.

052

Vauriota oli korjailtu ”tein itse ja säästin” -menetelmällä. Tummanruskeaa petsiä, lakkaa, raaputusta.

054

Työ aloitettiin poistamalla vanha lakka kokonaan kitaran takaosasta. Maalinpoistoaine puree selluloosalakkaan mukavasti, sen sijaan polyuretaani- tai polyesterilakkaan sillä ei ole vaikutusta.

055

Tässä mallissa sunburst-väritys on tehty petsaamalla suoraan puuhun, ruskeaa petsiä on vielä jäljellä vaikka kaikki lakka on poistettu.

060

Aiemmassa korjausyrityksessä käytetty petsi on imeytynyt syvälle vaahterapuun huokosiin.

062

Hiomalla ja kloorivalkaisuainetta käyttämällä läikkä saatiin melko hyvin häivytettyä.

004

Uusi oranssinkeltainen vesiohenteinen pohjaväri vedettiin suoraan puuhun. Tällä menetelmällä syykuvio korostuu eri tavalla kuin jos petsi ruiskutettaisiin lakan päälle. Korjauslakkauksessa noudatetaan luonnollisesti alkuperäistä  värjäysmetodia.

008

Pohjavärin päälle ruiskutettiin selluloosapohjalakka ja reunoille tummanruskea petsi.

011

Reunalistat raaputettiin puhtaiksi. Valkea reunalista sävytettiin keltaisella lakalla vanhaa jäljitellen. Sunburstin värisävyä vertailtiin etupuolen väriin ja tehtiin tarvittavat korjaukset.

029

Pintalakkaa ruiskutettiin riittävän monta kerrosta. Lakan kuivuttua tehtiin kiillotus tullolla käyttäen spriitä ja öljyä. Näin saatiin uuteen lakkaan vanhahtavan oloinen patina.

032

Pohjan uusi lakkaus sopetuu luontevasti etupuolen tyylikkääseen tunnelmaan.

Mainokset

Kategoria(t): 70- ja 80-lukujen kitarat, kolhut, pintakäsittelyt
Avainsanat: , ,

Gretsch Monkees

•18.11.2018 • Jätä kommentti

011

Gretschin valmistama THE MONKEES ROCK N’ ROLL MODEL 1960-luvun loppupuolelta käväisi nauhojen vaihdossa.

046

Pahiten irtiolevat reunalistan kohdat liimattiin samalla kiinni asetonilla. Selluloidi kuivuu ja hapertuu 50 vuodessa. Asetoni pehmentää ja kiinnittää irtiolevat osat. Asetonia ei saa päästää lakkapinnalle!

002

Nauhat oli jo kertaalleen joskus vaihdettu, huonosti tosin.

005

Nauhaurat olivat täynnä sitkeää liimamömmöä minkä poistamisessa vierähtikin useampi tovi.

007

Uudet nauhat olivat Jescarin  kapeaa ja korkeaa rosterinauhaa, ulkomitoiltaan vastaavaa kuin Dunlopin 6105-nauha. Näillä mennään ainakin 30-luvulle asti.

008

Valmista tuli. Gretschin insinöörit (tai markkinointiosasto) rakastivat vipuja ja kytkimiä. Ovat toki hienoja mutta eivät erityisen käyttäjäystävällisiä. Tässä kitarassa on yksi mastervolumepotikka, kummallekin mikille oma volumepotikkansa, sekä lisäksi 3 kpl 3-asentoisia kytkimiä joiden funktiota voi vain arvailla…

Kategoria(t): 1960-luvun kitarat, nauhojen vaihto, vanhat sähkökitarat
Avainsanat:

Estruch Hermanos

•27.10.2018 • Jätä kommentti

028

Vanha Estruch Hermanos -kitara oli kunnostettavana, tässä lopputulos. Kitarassa oli lukuisia halkeamia, suurin osa liimasaumoista oli enemmn tai vähemmän auki. Kaikki irrallaan olevat osat korjattiin, puuttuvien osien tilalle tehtiin uudet. Liimana käytettiin pelkästään luuliimaa. Talla irrotettiin, oikaistiin ja liimattiin uudelleen. Vanhalle lakkapinnalle ei tehty muuta kuin perusteellinen puhdistus. Kaula oli yllättävää kyllä suora.

030

Kitara on pienikokoinen ja erittäin kevyt. Puiset viritystapit ovat kyllä hankalia käytössä, varsinkin kuluneina. Yksi vaihtoehto olisi vaihtaa ne esimerkiksi Wittnerin hienoviritystappeihin: Wittner finetune-pegs

029

Halvempiin kitaroihin asennettiin aikoinaan, 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella puiset viritystapit. Flamencosoittajat olivat yleensä köyhää väkeä ja ostivat mahdollisimman halpoja kitaroita.  Myöhemmin näitä halpiskitaroita alettiin kutsua flamencokitaroiksi. Syy puisten viritystappien käyttöön oli siis puhtaasti taloudellinen.

031

Estruch Hermanos -nimellä soittimia valmistettiin Barcelonassa vuosina 1898 – 1922, Ancha-kadulla. Lisää informaatiota löytyy täältä: Zavaletas-guitarras.com

Tehtaan perusti Juan Estruch Rosell, hänen poikansa Juan Estruch Sastre jatkoi toimintaa. Tehdas on toiminnassa edelleen, sitä johtaa pojanpoika Juan Estruch Pipó. Estruch guitars

Kategoria(t): vanhan kitaran kunnostus, vanhat akustiset kitarat, vanhat soittimet
Avainsanat: , , , ,

PRS 513

•02.09.2018 • Jätä kommentti

001

Tälle PRS 513-kitaralle oli käynyt köpelösti, kaula oli katkennut. Myös yksi pala oli lohjennut irti ja kadonnut, eli sen tilalle jouduttaisiin tekemään uusi.

003

Uusi mahonkipala liimattiin paikoilleen.

004

Kaula liimattuna paikoilleen. Lisätty pala näkyy vielä tässä vaiheessa selvästi.

005

Liimasauma piilotettiin sävyttämällä ja lakkaamalla.

001

Liitoskohta ja sen ympäristö lakattiin ja kiillotettiin.

006

Korjaus on melko huomaamaton.

008

Lopuksi hiottiin nauhat ja tehtiin normaalit säädöt.

Kategoria(t): katkennut kaula
Avainsanat: ,

Italia Rimini 12

•12.08.2018 • Jätä kommentti

044

Tämä 12-kieleinen Rickenbackerkopio, Italia-merkkinen, käväisi mikrofonin vaihdossa. Alkuperäiset minihumbuckerit haluttiin vaihtaa aitoihin Rickenbackerin Toaster-mikrofoneihin. Tallamikrofoni oli vaihdettu jo aikaisemmin pinta-asennuksena, kaulamikrofonin kohdalta piti nyt laajentaa alkuperäistä mikrofonin koloa jotta uusi mikrofoni saatiin tarpeeksi syvälle.

048

Tässä kuvassa näkyy laajennettu kolo sekä pohjaan liimatut puupalikat joihin uuden mikrofonin ruuvit kiinnittyvät. Kuvasta näkyy myös että kaulapuu jatkuu mikrofonikolon reunaan asti. Tämä tekee liitoksesta huomattavasti tukevamman.

052

Uusi mikrofoni asennettuna.

045

Hauska yksityiskohta konehuoneesta: kiinnitysruuvien alla on jouset joten pleksin korkeutta voi säätää. Täysin hyödytön ominaisuus, mutta sopii hyvin kitaran retrolinjaan!

Häiriösuojaus on selkeästi puutteellinen, mutta siihen ei  tällä kertaa puututtu.

051

Kiinalaiset osaavat jo nykyään tehdä hyviä kitaroita, englannin kieli ei vielä niinkään ole hallussa…

050

Kaikenkaikkiaan miellyttävä tuttavuus, selkeästi esikuvaansa parempi, varsinkin mikrofonipäivityksen jälkeen!

 

Kategoria(t): kitaran elektroniikka
Avainsanat: , , ,

Bernhard Lindfors

•29.04.2018 • 1 kommentti

002Ahvenanmaalla vuonna 1949 valmistettu Bernhard Lindfors -kitara vaati perusteellista huoltoa. Kielet olivat tolkuttoman korkealla ja talla oli irtoamassa.

006

Otelaudan lakkaus hilseili, nauhat olivat irti puusta ja muutenkin loppuunsoitetut. Ajatuksena oli irroittaa kaula ja liimata se oikeaan kulmaan, lakata otelauta uudestaan ja asentaa uudet messinkinauhat sekä  korjata irtoamassa oleva talla.

007

Puusta tehdyt yläsatula…

008

…ja alasatula uusittaisiin myös.

006

Otelaudan läpi porattiin reikiä joista johdettiin höyryä arvioituun saumakohtaan. Pitkällinenkään höyrytys ei auttanut, kaula ei hievahtanutkaan. Tässä vaiheessa oli pakko katkaista otelauta jotta pääsi näkemään tilanteen tarkemmin. Kävi ilmi että kaulan liitos oli tehty siten, että kansipuu oli liimattu kaulan liimauksen jälkeen. 007

Vielä viimeinen irroitusyritys: kansipuusta irroitettiin palanen jotta saatiin liitos näkyviin. Porattiin muutama reikä joista höyryä sisään. Liitos oli kuitenkin niin tarkasti tehty että höyry ei päässyt liimasaumassa pidemmälle. Kaula ei edelleenkään hievahtanutkaan.

014

Tässä vaiheessa oli kakasi vaihtoehtoa: joko turmella vanha liitos kokonaan jotta sen saisi irti, tai tehdä uusi, kiilamainen otelauta jolla saataisiin kielet lähemmäs nauhoja. Päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Varastosta löytyi hyvin kuivunutta vaaleaa bolivialaista ruusupuuta joka muistutti paljoa alkuperäistä. Se hiottiin oikeaaan paksuuteen ja nauhanurat sahattiin.

015

Otelautamerkkien reiät porattiin.

021Vanha otelauta poistettiin. Kaulaan ajettiin ura alumiiniselle kiinteälle kaularaudalle. Uusi otelauta muotoiltiin alkuperäisen mukaan.

046

Otelauta liimattiin paikoilleen. Uudet savenväriset otelautamerkit liimattiin myös.

048

Messinkinauhat paikoillaan.

051

Talla oli irtoamispisteessä.

002Talla irrotettiin, suoristettiin ja liimattiin oikeaan paikkaan (alunperin oli ollut sivussa keskilinjasta ja muutenkin vinossa). Uudet luiset satulat asennettiin, virityskoneisto öljyttiin ja halkeillut lakkapinta kiillotettiin.  Argentine Gypsy Jazz .011-kielet asennettiin paikoilleen.

001

Aikoinaan oli joskus tapana että mies antoi tulevalle vaimolleen lahjaksi kitaran. Vaimon nimi kaiverrettiin hopealaattaan joka kiinnitettiin kitaran lapaan.

006Pohjaseteli.

004

Lindforsin kitaroita ei paljoa Manner-Suomessa ole näkynyt, valitettavasti.

 

Kategoria(t): kaulan kulman muutos, nauhojen vaihto, otelauta ja kaularauta, satulatyöt, vanhat akustiset kitarat
Avainsanat: , , , ,

Coodercaster

•15.04.2018 • Jätä kommentti

011

Tämä Stratocaster tuli Cooderoitavaksi.

013

Tallamikiksi tuleva Lap Steel -mikki kehyspelteineen, sekä kaulamikiksi tuleva  Gold Foil tilattiin Mojo Pickupsilta: Mojo Pickups

Kilpikonnapleksiaihio tuli Allpartsilta. Aihio muotoiltiin Lap Steel -mikin kehyspellin mukaan.

002

Lap Steel mikissä on ylä- ja alakielillä eri kelat jotka ovat vastavaiheessa keskenään, siksi ei voitu käyttää normaalia 3-asentoista kytkintä. Sopiva 3-asentoinen Superswitch tilattiin Black Dog Musicilta:Blac Dog Music

007

Lap Steel -mikki toimii nimensä mukaisesti hyvin slidesoitossa. Kielet pitää säätää melko korkealle, jotta ne osuvat sopivasti  mikrofonin ja sen päällä olevan pellin muodostamaan rakoon. Jos kieliä haluaa alemmas, niin kaulan kulmaa pitää muuttaa.

013

Rujoa kauneutta.

Kategoria(t): kitaran elektroniikka

« Previous Entries