MURTUNEEN KANNEN KORJAUS

•29.11.2020 • Jätä kommentti
Tämä Gretschin Reverend Horton Heat -malli oli kokenut kovia. Kansi oli täynnä murtumia, isompia ja pienempiä palasia oli irtoillut. Onneksi mikrofonit olivat kuitenkin säilyneet ehjinä.
Myös molemmat kannen tukirimat olivat irti. Vaneri -tai laminaattikannen korjauksen tekee hankalaksi se, että viilut ovat irtoilleet toisistaan pitkältä matkalta myös kannen sisäpuolelta ja ne täytyy kaikki saada liimattua takaisin.
Tukirimat on liimattu paikoilleen ja kansi alkaa taas olla muodossaan.
Puuttuvien palasien kohdalle tehtiin paikat vaahteraviilusta.
Kaikki palaset on liimattu paikoilleen ja kansi on sileä. Liimasaumat näkyvät vielä.
Kansi lakataan puolipeittävällä oranssilla lakalla.
Kun lakka on kovettunut muutaman viikon, se kiillotetaan ja soitin kasataan. Rikkoutuneen mikrofoninkehyksen tilalle asennetaan uusi.
Sittei muuta ku soittamaan!

GIBSON Les Paul R7 kaulan korjaus

•29.10.2020 • 2 kommenttia
Tälle vasenkätiselle Gibson R7:lle oli käynyt ikävästi. Edellinen omistaja oli päättänyt ohentaa kaulaa. Itse. Homma ei oikein ollutkaan onnistunut vaan kaularauta oli tullut näkyviin. Tässä vaiheessa soitin oli vaihtanut omistajaa. Uusi omistaja oli vienyt soittimen huoltoon jossa ongelma oli korjattu kittaamalla. EI NÄIN!
Kaulan takaosa ei myöskään ollut suora, vaan pari milliä kuopalla.
Ainoaksi korjausvaihtoehdoksi tässä tapauksessa jäi lisätä puuta kaulan taakse. Varastosta löytyi sopiva kappale 3mm paksua mahonkia.
Kappale taivutettiin kostuttamalla ja lämmittämällä. Taivutusmuottina IKEA:n pöydänjalka.
Taivutettu mahonkipala saa kuivua rauhassa putken päällä.
Kaula suoristetaan jotta uusi pala istuisi paikalleen mahdollisimman hyvin.
Kaulan keskellä näkyvä tummempi viiva on kaularaudan suojaputki.
Mahonginkappale valmiina liimattavaksi.
Pala liimataan paikoilleen.
Liiman kuivuttua kaula hiotaan oikeaan muotoon.
Huokoset täytetään…
…ja kaula lakataan. Uuden ja vanhan puun valinen sauma sävytetään peittävällä ruskealla lakalla näkymättömiin.
Kun lakka on kuivunut tarpeeksi, se viimeistelyhiotaan ja kiillotetaan.
Ja taas maistuu meno!
Valmis kitara takaa..
…ja edestä. Pienenä vinkkinä voisin sanoa, että kaulan ohennusta ei kannata lähteä harjoittelemaan näin kalliilla soittimella…

Reunalistan asennus valmiiseen kitaraan

•20.09.2020 • Jätä kommentti

Kysymys kuului: jos kitaran lavassa ei ole reunalistaa niin pystyykö sen siihen jälkeenpäin asentamaan? Toinen kysymys oli: pystyykö valkoisen reunalistan sävyttämään kellertäväksi?

Vastaus molempiin oli: kyllä varmaan.

Jotta ura reunalistalle saadaan jyrsittyä, tarvitaan jigi, jota jyrsimen terän laakeri seuraa. Sellainen tehtiin paksusta vesivanerista. Jigi kiinnittyy pulteilla virityskoneiston reikiin.

Ura on valmis. Lavan pään jyrkkä mutka  ja yläsatula kohta täytyy vielä viimeistellä taltalla.

Osa listoista on jo liimattu. Selluloidireunalista liimataan asetoniliimalla. Asetoni sulattaa selluloidia, jolloin liitoskohdat saadaan näkymättömiksi.

Kaikki palaset ovat paikoilleen liimattuina ja siklattuina sileäksi.

Lapa lakattuna.

Body teipataan reunalistan sävytystä varten.

Lapa sävytettynä.

Otelaudan ja bodyn reunalistat sävytettynä ja lakattuna.

Koska sää oli kaunis piti ottaa vielä ulkopotretti.

 

Helmiäisupotus

•12.04.2020 • 2 kommenttia

Tämän B.C. Rich Eagle -basson lapa oli aikoinaan korjattu ja lapaviilu oli samalla uusittu.  Alkuperäinen helmiäislogo oli samalla vaihtunut valkoiseen tarraan. Nyt haluttiin palauttaa soitin alkuperäistä vastaavaksi.

Työ alkoi tarran poistamisella ja lavan hiomisella suoraksi.

Jyrsittävä alue maalattiin valkoisella vesivärillä jossa kynän jälki näkyy paremmin.

Logon sijoittelua.

Jyrsittävä alue piirrettynä.

Jyrsintä pienoisjyrsimellä.

Helmiäislogo paikallaan.

Liimaus.

Liimattuna.

Kolon reunat täytetään värjätyllä epoksilla.

Epoksi levitetään ja annetaan kuivua.

Ylimääräinen epoksi hiotaan pois.

Lapa lakataan ja kiillotetaan.

Parempi kuin uusi.

 

Levin 335

•01.03.2020 • 1 kommentti

Tämä 60-luvun alun Levin 335 oli kokenut kovia.

Kannesta puuttui paloja, myös reunalistasta puuttui pitkä pätkä.

Sen lisäksi kannessa oli useita halkeamia jotka oli korjattu ”tein itse ja säästin” -metodilla.

Pohjan rimat olivat irti päistään.

Kuten myös kannen rimat.

Kaulan kiinnitys on vahvistettu ruuvilla. Tämä on harvinainen ratkaisu. Hyvä tietysti kestävyyden kannalta, mutta hankala jos kaula pitäisi joskus irrottaa.

Kansi irrotettiin pidemmältä matkalta jotta saatiin rimat liimattua.

Pohjan riman liimauksessa hyödynnettiin kannessa olevaa aukkoa.

Tässä vaiheessa päätettiin irrottaa reunapala kokonaan jotta saataisiin huonosti korjattu sauma siistimmäksi.

Kannen korjauspalat liimattuna.

Liimattuna paikoilleen.

Uusi pala sävytettiin ruskeanmustaksi. Reunan sunburstia tummennettiin jotta saatiin korjaukset häivytettyä. Koko kantta ei ei lakattu, koska haluttiin säilyttää alkuperäinen kauniisti patinoitunut lakkapinta.

Kannen reunalista uusittiin koko toiselta puolelta. Olisi ollut mahdollista vain lisätä puuttuva pala, mutta uuden ja vanhan listan raja olisi saattanut jäädä näkyviin.

Uusi selluloidilista paikoillaan, siklattuna ja viimeisteltynä. Väri on vielä liian valkoinen.

Reunalista vanhennettiin lakkaamalla se kellertävällä lakalla.

Kitaraan tehtiin vielä kevyt nauharemontti. Säätöjen jälkeen soitin oli valmis.

 

ALASATULAN KOMPENSOINTI

•29.02.2020 • Jätä kommentti

Tuntuu että erityisesti espanjalaiset eivät ole kovin tarkkoja vireen suhteen. Tässäkin muuten hienossa Conde Hermanos-kitarassa ei ollut tallassa kompensointia lainkaan, eli ylempää kaulalla kaikki äänet olivat ylävireisiä.Jotta saataisiin kielille lisää pituutta tehtiin uusi porrastettu alasatula hirvenluusta.

Satulan leveään yläpintaan saadaan kielikohtaiset kompensaatiot tehtyä tarkasti. Hirvenluu on selkeästi kovempaa materiaalia kuin naudanluu eikä murru kovin helposti. Ehkä metsässä juokseminen vähentää osteoporoosiriskiä?

Valmiina soittoon.

HAGSTRÖM KENT

•25.01.2020 • 1 kommentti

Tämä Hagström Kent II 1960-luvun alkupuolelta haluttiin palauttaa alkuperäiskuntoonsa. Kitara oli alunperin ollut vaaleansininen, jossain vaiheessa se oli maalattu spraymaalilla punaiseksi.

Rungossa oli myös halkeama lähes koko pituudelta, ensimmäinen työ oli sen liimaus.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli mikrofonien häiriösuojaus:  Mikkien alla oli metallilevyt, joista kulki johto tallan kiinnitysholkkiin, rungossa olevaan naulaan, ja siitä kaulan liitokseen.

Naulan tarkoituksena oli yhdistää maajohto pleksin alla olevaan alumiinifolioon. Tallan ankkurin maadoittaminen toimisi, jos talla olisi myös metallia. Kentissä se on puuta, eli maadoitus ei toimi!

Hyvin erikoinen ratkaisu oli kaulan liitokseen menevä johto. Se menee rungon läpi takapuolelle, jossa se yhdistyy kaulan kiinnityslevyyn. Kiinnityslevyn läpi menee koneruuvi, joka kiristyy alumiinikiskoon jonka sisällä kaularauta kulkee. Kaularauta oli siis maadoitettu! Mielenkiintoinen, mutta täysin hyödytön homma.

Punainen maali pestiin pois tinnerillä. Rungon takana oli mystinen, alkuperäinen reikä joka oli peitetty muovitulpalla. Reikä ei ole yhteydessä mihinkään eikä siinä ollut kiinni mitään.

Liekö siinä ollut kiinni jokin pidike maalauksen aikana?

Kaulaan oli edellisen pintakäsittelyn aikana, pintaa hiottaessa tullut kuoppia jotka täytyi tasoittaa ennen maalausta. Kuvassa näkyvät värikerrokset: alimmaisena on alkuperäinen vaaleansininen, sen päällä harmaa pohjamaali  ja sen päällä punainen maali. Lähes aina Kentien kaula oli musta, mutta tässä siis todellakin saman värinen kuin runko. Tämän takia muutettiin alkuperäistä suunnitelmaa ja päätettiin että kaulakin maalataisiin vaaleansiniseksi.

Rungon kolhut on tasoitettu, seuraavaksi ruiskutetaan pohjalakka.

Kun pinta oli valmis, kunnolla kuivunut ja kiillotettu, seurasi kasaus. Kielten maadoitusta varten piti porata uusi johto kielenpitimelle.

Kielenpitimeltä tuleva johto juotettiin potikan runkoon. Pleksin alus häiriösuojattiin kuparilla, alkuperäiset aluslevyhärpäkkeet poistettiin.

Pleksin alapuolella ollut alkuperäinen alumiinfolio jätettiiin paikoilleen.

Runko valmiina.

Kaulan liitos oli melko karu, ja myös liian syvä.

Asia korjattiin kiilamaisella puukappaleella.

Kaulan liitos.

Tallassa ei ollut mitään kielikohtaisia säätöjä, hienovire tulee olemaan ”60-lukuinen”.

Vanhat hapettuneet kiristimet näyttävät hyviltä uudella maalipinnalla.

Takapuoli.

…ja etupuoli. Kuluneimmat otenauhat vaihdettiin uusiin. Lavan etupuolelle tuli asiakkaan toimittana Hagström-tarralogo.

Surfkitara vailla vertaa!

busukin korjaus

•13.10.2019 • 1 kommentti

 

 

Kun busuki putoaa kivilattialle niin se helposti halkeaa.

Tämän käsintehdyn kreikkalaisen busukin pohja oli halki monesta kohtaa.

Korjaus aloitettiin liimaamalla kaikki halkeamat mahdollisimman tarkkaan takaisin oikeille paikoilleen.  Pyöreässä pohjassa lasikuituteippi toimii mainiosti puristimena.

Hiushalkeamat joihin ei puuliimaa saatu mahtumaan korjattiin imeyttämällä niihin pikaliimaa.

Gluboost Ultra Thin -pikaliima imeytyy kapillaarisesti halkeamiin. Liimaa lisätään niin monta kertaa että halkeama on täynnä.

Koska perästä puuttui pala puuta ja samanlaista puuta ei varastosta löytynyt, piti reikä täyttää epoksilla. Epoksi värjättiin värijauheilla mahdollisimman tarkkaan ympäröivän puun väriseksi.

Epoksi levitettynä kuoppaan.

Pinta hiottiin sileäksi. Tasaiseen väripintaan tehtiin uria jotka jäljittelevät puun syitä. Urat täytettiin tummalla värijauhe-pikaliimaseoksella.

Koko pohja hiottiin sieleäksi lakkaamista varten.

Pohja lakattiin polyuretaanilakalla…

…hiottiin uudestaan vesihiomapaperi nro 1200:lla ja kiillotettiin.

 

Valmis perä.

Kylki.

Busuki takaa…

…ja edestä. Takaisin tavernaan!

 

Ramirez 1A

•11.07.2019 • Jätä kommentti

Tämä huonossa hapessa oleva Ramirez 1A -kitara kaipasi perusteellista huoltoa. Kaulan kulma oli negatiivinen minkä seurauksena kielet olivat yli 5 mm korkeudella 12 nauhalla. Todella raskassoutuinen tapaus siis.

Ongelmaa oli yritetty korjata madaltamalla alasatulaa, myös tallan puuosaa oli hiottu matalammaksi.

Halkeamia oli siellä sun täällä, pahimmat railot olivat pohjassa.

Kannessa oli myös lukuisia pienempiä halkeamia. Sekä kannen että pohjan halkeamia oli korjailtu EriKeeper-tyyppisillä ratkaisuilla.

Tummassa  ja kuviollisessa puussa halkeamat on mahdollista korjata niin ettei korjausta juurikaan huomaa. Halkeamien täytön ja sävytyksen jälkeen koko pohja lakattiin ja kiillotettiin polyuretaanilakalla. Ramirez on ilmeisesti käyttänyt polyuretaania siitä asti kun se tuli markkinoille joskus 1960-luvulla.

Jotta kielet saataisiin sopivalle korkeudelle oli pakko irrottaa otelauta.

On vaikea tietää mikä kaulan negatiivisen kulman on aiheuttanut, joka tapauksessa asia piti korjata.

Koska tässä Ramirezin mallissa on erikoispitkä skaala, 665 mm, luovuttiin kustannussyistä uuden otelaudan valmistamisesta

ja liimattiin vanhan otelaudan pohjaan kiilamainen ebenbuupala joka sitten muotoiltiin kaulan linjan muotoiseksi ja oikean paksuiseksi.

Otelauta liimattiin paikoilleen.

Otelaudan ja kaulan reuna lakattiin. Mustassa puussa liimasauma häviää mukavasti näkyvistä.

Uusi alasatula. Joissain klassisissa kitaroissa kuten tässäkin alasatula on tasakorkea. Bassokielet saadaan korkeammalle otelaudasta tekemälla tarvittava kallistus otelautaan,

bassopuoli on siis ohuempi kuin treblepuoli ääniaukon kohdalla.

Uusi yläsatula.

Kannen hiushalkeamat korjattiin myös. Kielet ovat nyt sopivalla korkeudella, e 3mm ja E 4mm 12. nauhalla.  Tämä huippukitara on taas arvoisessaan kunnossa.

Höfner 456

•03.03.2019 • Jätä kommentti

011

Tämä Höfner 456 -orkesterikitara 50-luvun lopulta tuli huoltoon. Suurin ongelma oli, että kielet olivat liian korkealla eikä tallassa ollut enää säätövaraa alaspäin.

012

Kaula oli joskus liimattu uudestaan (väärään kulmaan, kuten aina) ja vahvistettu ruuvilla. 013

Korkolapusta näkee että virhe on tässä kohtaa ainakin 2mm. kaksi milliä tässä kohtaa vaikuttaa tallan kohdalla paljon enemmän.

014

Kaulan jatke nojaa kanteen mikä ei ole hyvä merkki.

015

Kaula irrotettiin höyryttämällä. Mummon kaffepannun nokasta johdettiin höyryä silikoniletkua pitkin kaulan liitokseen. Höyryn kanssa saa olla tarkkana ettei lakkaan tule vaurioita. Höfnereissä on suora liitos joka irtoaa yleensä helposti, tässä puu hieman sälöytyi.

016

Irronneet lastut liimattiin paikoilleen.

018

Kaula liimattiin oikeaan kulmaan. Orkesterikitaralla sopiva kaulankulma on sellainen jossa nauhojen päälle asetettu viivotin on tallan kohdalla ilmassa n. 25 mm. Teräskieliselle akustiselle tämä mitta on n. 10 mm ja nylonkieliselle n. 5 mm.

029

Korkolappu ei enää irvistele.

030

Virityskoneisto on alkuperäinen ja toimii vielä riittävästi.

031

Selluloidin juhlaa!

032

Valmis kitara takaapäin, lakkapinta on säilynyt siistinä, niittivöitä ei ole käytetty tätä soitettaessa.

019

Mikrofonisysteemi ei ole alkuperäinen. Hollantilainen Egmond valmisti halpiskitaroita mutta myös ilmeisesti tällaisia jälkiasennettavia mikrofoneja orkesterikitaroihin. Potentiometrien ja kytkimen puhdistuksen jälkeen kumpikin mikrofoni toimi hyvin. Egmondin malleihin kuului surullisenkuuluisa Lucky 7-orkesterikitara joka on tuhonnut monen suomalaisenkin aloittelevan kitaristin uran. Tässä on mielenkiitoinen juttu Egmond-kitaroista: Egmond.se. Mm. George Harrison ja Brian May aloittivat Egmondeilla.

 

 

GIBSON 347

•01.01.2019 • Jätä kommentti

050

Tässä Gibson 347-kitarassa oli tyypillinen vyönsoljen aiheuttama kuluma takapuolella.

052

Vauriota oli korjailtu ”tein itse ja säästin” -menetelmällä. Tummanruskeaa petsiä, lakkaa, raaputusta.

054

Työ aloitettiin poistamalla vanha lakka kokonaan kitaran takaosasta. Maalinpoistoaine puree selluloosalakkaan mukavasti, sen sijaan polyuretaani- tai polyesterilakkaan sillä ei ole vaikutusta.

055

Tässä mallissa sunburst-väritys on tehty petsaamalla suoraan puuhun, ruskeaa petsiä on vielä jäljellä vaikka kaikki lakka on poistettu.

060

Aiemmassa korjausyrityksessä käytetty petsi on imeytynyt syvälle vaahterapuun huokosiin.

062

Hiomalla ja kloorivalkaisuainetta käyttämällä läikkä saatiin melko hyvin häivytettyä.

004

Uusi oranssinkeltainen vesiohenteinen pohjaväri vedettiin suoraan puuhun. Tällä menetelmällä syykuvio korostuu eri tavalla kuin jos petsi ruiskutettaisiin lakan päälle. Korjauslakkauksessa noudatetaan luonnollisesti alkuperäistä  värjäysmetodia.

008

Pohjavärin päälle ruiskutettiin selluloosapohjalakka ja reunoille tummanruskea petsi.

011

Reunalistat raaputettiin puhtaiksi. Valkea reunalista sävytettiin keltaisella lakalla vanhaa jäljitellen. Sunburstin värisävyä vertailtiin etupuolen väriin ja tehtiin tarvittavat korjaukset.

029

Pintalakkaa ruiskutettiin riittävän monta kerrosta. Lakan kuivuttua tehtiin kiillotus tullolla käyttäen spriitä ja öljyä. Näin saatiin uuteen lakkaan vanhahtavan oloinen patina.

032

Pohjan uusi lakkaus sopetuu luontevasti etupuolen tyylikkääseen tunnelmaan.

Gretsch Monkees

•18.11.2018 • Jätä kommentti

011

Gretschin valmistama THE MONKEES ROCK N’ ROLL MODEL 1960-luvun loppupuolelta käväisi nauhojen vaihdossa.

046

Pahiten irtiolevat reunalistan kohdat liimattiin samalla kiinni asetonilla. Selluloidi kuivuu ja hapertuu 50 vuodessa. Asetoni pehmentää ja kiinnittää irtiolevat osat. Asetonia ei saa päästää lakkapinnalle!

002

Nauhat oli jo kertaalleen joskus vaihdettu, huonosti tosin.

005

Nauhaurat olivat täynnä sitkeää liimamömmöä minkä poistamisessa vierähtikin useampi tovi.

007

Uudet nauhat olivat Jescarin  kapeaa ja korkeaa rosterinauhaa, ulkomitoiltaan vastaavaa kuin Dunlopin 6105-nauha. Näillä mennään ainakin 30-luvulle asti.

008

Valmista tuli. Gretschin insinöörit (tai markkinointiosasto) rakastivat vipuja ja kytkimiä. Ovat toki hienoja mutta eivät erityisen käyttäjäystävällisiä. Tässä kitarassa on yksi mastervolumepotikka, kummallekin mikille oma volumepotikkansa, sekä lisäksi 3 kpl 3-asentoisia kytkimiä joiden funktiota voi vain arvailla…

Estruch Hermanos

•27.10.2018 • Jätä kommentti

028

Vanha Estruch Hermanos -kitara oli kunnostettavana, tässä lopputulos. Kitarassa oli lukuisia halkeamia, suurin osa liimasaumoista oli enemmn tai vähemmän auki. Kaikki irrallaan olevat osat korjattiin, puuttuvien osien tilalle tehtiin uudet. Liimana käytettiin pelkästään luuliimaa. Talla irrotettiin, oikaistiin ja liimattiin uudelleen. Vanhalle lakkapinnalle ei tehty muuta kuin perusteellinen puhdistus. Kaula oli yllättävää kyllä suora.

030

Kitara on pienikokoinen ja erittäin kevyt. Puiset viritystapit ovat kyllä hankalia käytössä, varsinkin kuluneina. Yksi vaihtoehto olisi vaihtaa ne esimerkiksi Wittnerin hienoviritystappeihin: Wittner finetune-pegs

029

Halvempiin kitaroihin asennettiin aikoinaan, 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella puiset viritystapit. Flamencosoittajat olivat yleensä köyhää väkeä ja ostivat mahdollisimman halpoja kitaroita.  Myöhemmin näitä halpiskitaroita alettiin kutsua flamencokitaroiksi. Syy puisten viritystappien käyttöön oli siis puhtaasti taloudellinen.

031

Estruch Hermanos -nimellä soittimia valmistettiin Barcelonassa vuosina 1898 – 1922, Ancha-kadulla. Lisää informaatiota löytyy täältä: Zavaletas-guitarras.com

Tehtaan perusti Juan Estruch Rosell, hänen poikansa Juan Estruch Sastre jatkoi toimintaa. Tehdas on toiminnassa edelleen, sitä johtaa pojanpoika Juan Estruch Pipó. Estruch guitars

PRS 513

•02.09.2018 • Jätä kommentti

001

Tälle PRS 513-kitaralle oli käynyt köpelösti, kaula oli katkennut. Myös yksi pala oli lohjennut irti ja kadonnut, eli sen tilalle jouduttaisiin tekemään uusi.

003

Uusi mahonkipala liimattiin paikoilleen.

004

Kaula liimattuna paikoilleen. Lisätty pala näkyy vielä tässä vaiheessa selvästi.

005

Liimasauma piilotettiin sävyttämällä ja lakkaamalla.

001

Liitoskohta ja sen ympäristö lakattiin ja kiillotettiin.

006

Korjaus on melko huomaamaton.

008

Lopuksi hiottiin nauhat ja tehtiin normaalit säädöt.

Italia Rimini 12

•12.08.2018 • Jätä kommentti

044

Tämä 12-kieleinen Rickenbackerkopio, Italia-merkkinen, käväisi mikrofonin vaihdossa. Alkuperäiset minihumbuckerit haluttiin vaihtaa aitoihin Rickenbackerin Toaster-mikrofoneihin. Tallamikrofoni oli vaihdettu jo aikaisemmin pinta-asennuksena, kaulamikrofonin kohdalta piti nyt laajentaa alkuperäistä mikrofonin koloa jotta uusi mikrofoni saatiin tarpeeksi syvälle.

048

Tässä kuvassa näkyy laajennettu kolo sekä pohjaan liimatut puupalikat joihin uuden mikrofonin ruuvit kiinnittyvät. Kuvasta näkyy myös että kaulapuu jatkuu mikrofonikolon reunaan asti. Tämä tekee liitoksesta huomattavasti tukevamman.

052

Uusi mikrofoni asennettuna.

045

Hauska yksityiskohta konehuoneesta: kiinnitysruuvien alla on jouset joten pleksin korkeutta voi säätää. Täysin hyödytön ominaisuus, mutta sopii hyvin kitaran retrolinjaan!

Häiriösuojaus on selkeästi puutteellinen, mutta siihen ei  tällä kertaa puututtu.

051

Kiinalaiset osaavat jo nykyään tehdä hyviä kitaroita, englannin kieli ei vielä niinkään ole hallussa…

050

Kaikenkaikkiaan miellyttävä tuttavuus, selkeästi esikuvaansa parempi, varsinkin mikrofonipäivityksen jälkeen!

 

Bernhard Lindfors

•29.04.2018 • 1 kommentti

002Ahvenanmaalla vuonna 1949 valmistettu Bernhard Lindfors -kitara vaati perusteellista huoltoa. Kielet olivat tolkuttoman korkealla ja talla oli irtoamassa.

006

Otelaudan lakkaus hilseili, nauhat olivat irti puusta ja muutenkin loppuunsoitetut. Ajatuksena oli irroittaa kaula ja liimata se oikeaan kulmaan, lakata otelauta uudestaan ja asentaa uudet messinkinauhat sekä  korjata irtoamassa oleva talla.

007

Puusta tehdyt yläsatula…

008

…ja alasatula uusittaisiin myös.

006

Otelaudan läpi porattiin reikiä joista johdettiin höyryä arvioituun saumakohtaan. Pitkällinenkään höyrytys ei auttanut, kaula ei hievahtanutkaan. Tässä vaiheessa oli pakko katkaista otelauta jotta pääsi näkemään tilanteen tarkemmin. Kävi ilmi että kaulan liitos oli tehty siten, että kansipuu oli liimattu kaulan liimauksen jälkeen. 007

Vielä viimeinen irroitusyritys: kansipuusta irroitettiin palanen jotta saatiin liitos näkyviin. Porattiin muutama reikä joista höyryä sisään. Liitos oli kuitenkin niin tarkasti tehty että höyry ei päässyt liimasaumassa pidemmälle. Kaula ei edelleenkään hievahtanutkaan.

014

Tässä vaiheessa oli kakasi vaihtoehtoa: joko turmella vanha liitos kokonaan jotta sen saisi irti, tai tehdä uusi, kiilamainen otelauta jolla saataisiin kielet lähemmäs nauhoja. Päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Varastosta löytyi hyvin kuivunutta vaaleaa bolivialaista ruusupuuta joka muistutti paljoa alkuperäistä. Se hiottiin oikeaaan paksuuteen ja nauhanurat sahattiin.

015

Otelautamerkkien reiät porattiin.

021Vanha otelauta poistettiin. Kaulaan ajettiin ura alumiiniselle kiinteälle kaularaudalle. Uusi otelauta muotoiltiin alkuperäisen mukaan.

046

Otelauta liimattiin paikoilleen. Uudet savenväriset otelautamerkit liimattiin myös.

048

Messinkinauhat paikoillaan.

051

Talla oli irtoamispisteessä.

002Talla irrotettiin, suoristettiin ja liimattiin oikeaan paikkaan (alunperin oli ollut sivussa keskilinjasta ja muutenkin vinossa). Uudet luiset satulat asennettiin, virityskoneisto öljyttiin ja halkeillut lakkapinta kiillotettiin.  Argentine Gypsy Jazz .011-kielet asennettiin paikoilleen.

001

Aikoinaan oli joskus tapana että mies antoi tulevalle vaimolleen lahjaksi kitaran. Vaimon nimi kaiverrettiin hopealaattaan joka kiinnitettiin kitaran lapaan.

006Pohjaseteli.

004

Lindforsin kitaroita ei paljoa Manner-Suomessa ole näkynyt, valitettavasti.

 

Coodercaster

•15.04.2018 • Jätä kommentti

011

Tämä Stratocaster tuli Cooderoitavaksi.

013

Tallamikiksi tuleva Lap Steel -mikki kehyspelteineen, sekä kaulamikiksi tuleva  Gold Foil tilattiin Mojo Pickupsilta: Mojo Pickups

Kilpikonnapleksiaihio tuli Allpartsilta. Aihio muotoiltiin Lap Steel -mikin kehyspellin mukaan.

002

Lap Steel mikissä on ylä- ja alakielillä eri kelat jotka ovat vastavaiheessa keskenään, siksi ei voitu käyttää normaalia 3-asentoista kytkintä. Sopiva 3-asentoinen Superswitch tilattiin Black Dog Musicilta:Blac Dog Music

007

Lap Steel -mikki toimii nimensä mukaisesti hyvin slidesoitossa. Kielet pitää säätää melko korkealle, jotta ne osuvat sopivasti  mikrofonin ja sen päällä olevan pellin muodostamaan rakoon. Jos kieliä haluaa alemmas, niin kaulan kulmaa pitää muuttaa.

013

Rujoa kauneutta.

KUIVA SISÄILMA

•10.03.2018 • Jätä kommentti

032

Kylmä helmikuu toi paljon kuivuudesta kärsiviä soittimia huoltoon. Kansi painuu alaspäin ja kaula taipuu taaksepäin, kielet laskevat liian alas.   Ensiapuna nämä Martinit ovat säkissä jonka pohjalla on kostea rätti kosteutta luovuttamassa.

064

Viikon kostutuksen jälkeen tilanne oli parantunut huomattavasti, mutta ei tarpeeksi. Kaulan liitoskohdan alueelta poistettiin muutama nauha jotta otelauta voitiin hioa suoraksi siitä kohtaa.

065

Nauhat pantiin takaisin, hiottiin…

072

…pyöristettiin ja kiillotettiin.

069

Ylhäältä lukien: alasatula-aihio, uusi korkeampi alasatula ja vanha alasatula, joka säästetään kesää varten.

073

Kitara on valmis, kielet sopivalla korkeudella. Kostutinta on syytä käyttää koko lämmityskauden ajan, erityisesti Martinit tuntuvat olevan herkkiä ilmankosteuden vaihteluille.

Halkeamat

•10.03.2018 • Jätä kommentti

005

Martinin kitarat tehdään herkästi soiviksi. Sen haittapuoli on, että ne myös rikkoutuvat helposti. Tämä yksilö oli pudonnut lattialle ja haljennut.

025Korjaus aloitetaan liimaamalla halkeama kiinni ja  vahvistamalla se sisäpuolelta.

028

Halkeaman kohta hiotaan sileäksi, lakka poistetaan vahingoituneelta alueelta ja puu petsataan uudelleen.

031

Bändikoira halusi myös kuvaan.

038

Lopuksi lakkaus himmeällä selluloosalakalla.  Halkeamaa ei enää näy.

H. Jensen jazzkitara

•11.02.2018 • Jätä kommentti

017

Tämä tanskalaisen H. Jensenin valmistama harvinainen orkesterikitara 40- tai 50-luvulta käväisi huollossa.

013

Alkuperäinen yksikelainen Wingtone-mikrofoni asennettiin paikalleen. Näitä käytettiin 1940-luvulla ainakin Levinin orkesterikitaroissa.

014

Virityskoneisto ei ole alkuperäinen. Metallinen Single-logo on kiinnitetty nauloilla.

012

Jensen valmisti mandoliineja ja kitaroita Kööpenhaminassa 1950-luvulla. Soittimet olivat ilmeisen laadukkaita, tässäkin kitarassa on kaula edelleen täysin suora. Jensen ilmeisesti kuoli nuorena eikä ehtinyt paljon soittimia valmistamaan.

vanhoja suomalaisia kitaroita

•19.11.2017 • Jätä kommentti

Tässä kuvia parista lähiaikoina huollossa olleesta, 40-50 -luvuilla valmistetusta kitarasta. Molemmat ovat selkeästi huolella tehtyjä, laadukkaita soittimia.IMG_3098

Ensimmäinen on Malmström -orkesterikitara 1950-1960 -luvulta. Tähän kitaraan uusittiin otenauhat ja kaulan reunalistat, tehtiiin uusi plektrasuoja sekä asennettiin mikrofoni (Rautia Johnny Smith).

IMG_3099

Mahonkikaula, pohja ja sivut vaahteraa.

IMG_3100Kaulan mahonkiosan ja eebenotelaudan välissä on vaahterakiila, jonka avulla on saatu oikea kaulan kulma.

IMG_3105

Pohjaseteli: J. Malmström kitarateos, Helsinki

IMG_3195

Seuraavaksi vuorossa on vuonna 1954 valmistunut Bernhard Lindfors.

IMG_3196

Tähän kitaraan liimattiin talla uudelleen, hiottiin nauhat, sekä korjattiin pari halkeamaa. Otelauta on tummaksi petsattua ja lakattua koivua.

IMG_3198

Pohja ja sivut loimukoivua, kaula koivua. Reunalistat koivua.

IMG_3199

Miksiköhän kaikissa tämän aikakauden suomalaisissa kitaroissa käytettiin eurooppalaistyylistä poikkirimoitusta, vaikka Ameriikoissa oli x-rimoitus ollut käytössä jo ainakin 70 vuotta?

Landola oli varmaankin ensimmäinen suomalainen valmistaja joka alkoi  käyttää Martin-tyyppistä x-rimoitusta, 1960-luvun loppupuolella tietääkseni.

Migma akustinen kitara

•21.10.2017 • Jätä kommentti

IMG_3163

Migma Meister -kitara 1940- tai 1950-luvulta oli päässyt huonoon kuntoon, omistaja halusi kuitenkin antaa sille vielä uuden elämän.

IMG_3161

Kannessa ja pohjassa oli lukuisia halkeamia, sen sijaan kaulan liitos oli hyvässä kunnossa ja kaula suora.

IMG_3160

Näkyvimmät vauriot olivat rosetin kohdalla. Pohjasetelissä on soitinrakentajamestarin nimi.

IMG_3168

Irrallaan olevat osat liimataan paikoilleen yksi kerrallaan. Kohtiin, joista puuttuu puuta, tehdään paikka mahdollisimman samannäköisestä puusta.

IMG_3166

Puuttuvat koristelistan palat tehdään sopivanpaksuisesta viilusta liimaamalla…

IMG_3165… sahaamalla, liimamalla uudestaan ja sahaamalla taas toiseen suuntaan.

IMG_3171

Uusi koristelistan pala paikoilleen liimattuna.

IMG_3172

Valkoinen selluloidilista aukon reunassa uusittiin kokonaan, tässä paikalleen liimattuna…

IMG_3180… tässä siklattuna, hiottuna ja sävytettynä.

IMG_3181

Pohjassa oli halkeamien kohdalla jännityksiä, ennen liimauksia pohjaa lämmitettiin jotta saumat saataisiin palautumaan samaan tasoon.

IMG_3226

Irronneet pohjalistat liimattiin paikoilleen.

IMG_3236

Halkeamat täytettiin värjätyllä epoksilla. Kannen halkeamat korjattiin vastaavalla tavalla.

IMG_3242

Tämänkin soittimen myi aikoinaan Westerlundin musiikkiliike.

IMG_3239

Argentine-kielet tuntuvat toimivan hyvin näissä kitaroissa joissa on ns.  tikapuurimoitus.

IMG_3238

Nauhojen hionnan ja säätöjen jälkeen kitara on valmis. Tällä mennään taas seuraavat 70 vuotta.

Migma -nimellä soittimia alettiin tehdä  Saksassa, Markneukirchenissä vuonna 1943. Saksan jakautumisen jälkeen siitä tuli jonkinlainen Musiman sivumerkki. Migma-soittimia valmistetetaan edelleen, katso linkki: Migma

Jaguar hurinaongelma

•01.10.2017 • 2 kommenttia

IMG_3144

Tämä japanilainen Fender Jaguar 2000-luvun puolivälistä tuli huoltoon hurisevien mikrofonien vuoksi.

IMG_3139

Ensisilmäyksellä kaikki näyttää hyvältä konepellin alla. Pleksin alapinta on alumiinia, kaikki kolot on maalattu grafiittimaalilla.

IMG_3140

Tarkemmin katsottaessa huomataan, että viimeinen vaihe suojauksessa on jäänyt tekemättä, eli grafiittimaalin ja alumiinilevyn yhdistäminen yhteiseen maahan, ts. potikoiden runkoon. Tällainen erillinen sähköä johtava alue mikrofonien lähellä ei vähennä häiriöitä, vaan päinvastoin lisää niitä!

IMG_3142

Ratkaisu on onneksi erittäin yksinkertainen: yhdistetään erilliset alueet toisiinsa  käyttämällä alumiiniteippiä jossa on sähköa johtava liima. Kun pleksit ruuvataan paikoilleen, ne yhdistyvät sähköisesti toisiinsa ja suojaava häkki toimii niinkuin sen pitääkin.

 

Plektrasuojan valmistus akustiseen kitaraan

•10.09.2017 • Jätä kommentti

IMG_3119

Tämä muutaman vuoden ikäinen Martin-teräskielinen on kovassa käytössä. Toistuvat plektraniskut ovat kaivaneet syvän kuopan kanteen.

IMG_3118

Sen jälkeen kun lakka on kulunut puhki niin pehmeä kuusikansi syöpyy nopeasti. Tässä tapauksessa kannessa oli jo pieni reikä. Jotta vältettäisiin Willie Nelsonin kitaran kohtalo niin päädyttiin tekemään isompi plektrasuoja.

IMG_3122

Alkuperäinen pisarapleksi poistettiin, kanneen kuoppaan tehtiin epoksivalu.

IMG_3123

Uuden pleksin jyrsintäsabluuna tehtiin akryylistä. Tavoitteena oli suojata koko kuluva alue ja silti välttää liian massiivinen vaikutelma. Muodossa on vaikutelmia joistain Gibsonin malleista.

IMG_3131

Sabluunan ääriviivat piirrettiin pleksimaterialille, leikattiin saksilla karkeasti viivan ulkopuolelta. Pleksimateriaalia myy : SP-elektroniikka

IMG_3132

Sabluuna kiinnitetään aihioon mattoteipillä.

IMG_3133

Pleksi ajetaan muotoonsa laakeriterällä jyrsinpöydällä.

IMG_3135

Valmis pleksi.

IMG_3136

… ja liimattuna  paikoilleen.

IMG_3137

Alkava vaurio otelaudan toisella puolella suojattiin läpinäkyvällä muovilla.

IMG_3138

Martin valmiina uusiin haasteisiin.

Precision basson häiriösuojaus

•27.08.2017 • Jätä kommentti

IMG_3026

70-luvun Precision-basso tuli huoltoon sähköhäiriöiden vuoksi. Soittimeen oli jälkikäteen asennettu toinen mikrofoni P/J-tyyliin, samalla alkuperäisten potikoiden tilalle oli vaihdettu huonolaatuiset tarvikepotikat. IMG_3027

Aluksi päällystetään koko pleksin alapinta  leveällä folioteipillä.

IMG_3029

Yleismittarilla tarkistetaan että kaikki teipit ovat sähköisesti yhteydessä toisiinsa.

IMG_3030

Tässä kuvassa näkyy jälkeenpäin tehty tallamikin kolo jossa ei ole minkäänlaista häiriösuojausta. Kaulamikkien alla on alkuperäinen messinkilevy, joka poistaa hieman häiriöitä. Potikoiden kolosta suojaus puuttuu kokonaan. Bassosta on hiottu lakat pois, eli potikkakolon pohjalla oleva tummä väri on se, mitä alkuperäisestä sunburst-värityksestä on jäljellä.

IMG_3043

Tallamikin kolo vuorataan alumiinilla ja kuparilla. Alumiiniteipissä on parempi liima kuin kuparisessa. Kupariteippiin taas pystyy juottamaan potikan runkoon menevän johdon.

IMG_3069

Potikoiden kolo vuorattuna. Teipin reunat käännetään kulman yli päälipuolelle. Kun pleksi ruuvataan kanteen kiinni niin Faradayn häkki sulkeutuu. Häiriösuojaus on sitä tehokkaampaa, mitä lähempänä äänen lähdettä se tehdään, eli jos halutaan mahdollisimman häiriötön soitin, niin suojaus tehdään myös mikrofonin kuorien sisäpuolelle.

IMG_3066

Mikrofonin sarjanumero. Kaksi viimeistä numeroa ymmärtääkseni kertovat valmistusvuoden.

IMG_3071

Valmis soitin. Häiriötön vaihtoehto!

Halkeama kyljessä

•12.06.2017 • Jätä kommentti

IMG_4288

Tähän Taylorin teräskieliseen kitaraan oli ilmeisti valmistusvaiheessa jäänyt ylimääräisiä jännityksiä, jotka sitten kymmen vuoden käytön jälkeen yhtäkkiä halkaisivat soittimen kyljen.Kitara halkesi aivan itsestään, telineessä, joka on kyllä aika harvinaista.

IMG_4291.JPG

Sauma liimattiin, vahvistettiin sisäpuolelta klosseilla ja hiottiin tasaiseksi. Viimeistely tehtiin himmeällä polyuretaanilakalla.

Höfner kaulan korjaus

•28.05.2017 • 2 kommenttia

IMG_4274

Tämä 50-luvun Höfner-orkesterikitara tuli huoltoon raskassoittoisuuden vuoksi. Kielet olivat liian korkealla, eikä tallassa ollut enää säätövaraa. Lisäksi kaulan jatke (’kieli’) nojasi kantta vasten, minkä seurauksena kaula oli taipunut mutkalle yläpäästään.

IMG_4272

Kaulaa oli joskus yritetty korjata itse, ruuveilla ja epoksilla. Korjaus aloitettiin poistamalla kaikki ruuvit.

IMG_4276

Vintage-kaffepannu toimii nykyään höyryntekokoneena.

IMG_4275

Höyryä johdettiin letkua pitkin liitokseen.

IMG_4278

Epoksi hankaloittaa korjaamista, koska se ei oikein reagoi höyryyn. Käytännössä liitosta piti höyryttää ja lämmittää niin paljon että puu liiman vieressä pehmeni, jolloin kaulan sai puristettua ulos. Muutkin liimasaumat aukesivat samalla.

IMG_4279

Otelaudan vääntynyt jatke irrotettiin kaulasta ja liimattiin takaisin oikeaan kulmaan.

IMG_4289

Koron irronneet osat oikaistiin ja liimattiin takaisin paikoilleen, kolot tasoitettiin.

002

Korjattu kohta sävytettiin ja lakattiin.

006

Kaula liimattiin paikoilleen, nauhat hiottiin ja muut tarvittavat säädöt tehtiin.

007

Kulunutta kauneutta.

 

 

White Falcon

•01.04.2017 • Jätä kommentti

IMG_4206

Gretsch White Falcon 7595 Stereo vuodelta 1977 käväisi säädettävänä, samalla piti selvittää kytkinten toiminta. Kitarassa on 6 kolmiasentoista kytkintä ja kaksi  potikkaa. Mikrofonien kelat eivät sijoitu kuten yleensä, vaan ala- ja yläkielille on omat kelansa. Näin on mahdollista valita vaikkapa kaulamikiltä yläkielet ja tallamikiltä bassokielet, laskujeni mukaan 9 erilaista mikrofoniyhdistelmää. Lisäksi on kolmiasentoinen mastertonekytkin, kolmiasentoinen bassokielten tonekytkin sekä on/off-kytkin. Toinen potikka on kaulamikin yläkielien volume ja toinen tallamikin alakielien volume. No huh huh!

IMG_4195

Kaularaudan säätömuttteri on tämän peitelevyn alla.

IMG_4188

Mikään normaali kaularaudan säätöavain ei toimi tässä.

IMG_4194

Sopiva säätöavain jouduttiin tekemään itse pultista muokkaamalla.

IMG_4199

Takapehmusteen alla…

IMG_4196

…on peitelevy jonka avaamalla pääsee kurkistamaan kitaran sisälle.

IMG_4184

Kuvassa näkyy   kannen tukirimoja sekä Bigsbyvibran kielenohjaimen kiinnitystanko.

IMG_4187

Vähän syvemmällä pilkottaa takamikki sekä muutama kilometri piuhaa…

Katkenneen kaulan korjaus

•05.03.2017 • Jätä kommentti

 

img_4157

Jos kitaran suojana on vain pehmeä pussi niin sen kanssa ei kannata kaatua, muuten todennäköisesti käy kuten tälle Antonio Sanchesille vuodelta 1990.

img_4164

Korjaus aloitettiin liimaamalla irronnut osa paikoilleen.

img_4165

Vaurioitunut lapaviilu poistettiin, tilalle liimattiin uusi.

img_4166

Uusi lapaviilu muotoiltiin lavan mukaisesti.

img_4170

Lakkaus ja kiillotus.

img_4168

Takapuolen liimasauma piilotettiin puolipeittävällä lakalla.

img_4176

Valmis kitara.

 

LIGNATONE MANDOLIINI

•14.01.2017 • Jätä kommentti

028

Mandoliini todennäköisesti 50-luvulta tuli kunnostettavaksi. Soittimessa ei ollut mitään nimeä eikä numeroa. Sunburst-värjäyksessä käytetty ruskea väri oli kuitenkin samanlaista kuin saman aikakauden tsekkoslovakialaisissa Lignatone-kitaroissa. Vastaavaa väriä en ole muissa soittimissa nähnyt, paitsi myöhemmissä Neuser-bassoissa, jotka nekin tulivat samalta suunnalta.

Kannessa oli iso halkeama ja halkeaman reunat olivat taipuneet ylöspäin, kuten usein käy.

029

Kantta lämmitettiin lämpölampulla, jotta halkeaman reunat saataisiin suoristettua.

031

Kannen puristusta suoraksi.

032

Kansi on nyt suoristettu ja tuettu muutamalla klossilla,  irronneet rimat on liimattu kiinni. Seuraavaksi on halkeaman täytön vuoro.

033

Halkeama täytettiin värjätyllä epoksilla. Uulatuotteen värijauheista löytyy hyviä luonnollisia sävyjä tähänkin tarkoitukseen, kts. Uulatuote

Epoksia myy Turun seudulla ainakin Lamipro: Lamipro

087

Epoksin päälle laitettiin ohut kerros selluloosalakkaa, lopuksi koko kansi puleerattiin spriillä ja öljyllä.

088

Nauhojen  hionnan jälkeen kielet pantiin paikoilleen, satula ja talla säädettiin sopiviksi.

 

 

 

KOLHUN KORJAUS

•08.10.2016 • 1 kommentti

img_4014

Tämä mahonkinen Martin oli saanut tärskyn kylkeensä, puuta oli lohkeillut ja paloja puuttui.

img_4015

Aluksi kaikki sisäänpäin painuneet osat painettiin  takaisin pinnan tasalle ja liimattiin kiinni.

img_4016

Aukot täytettiin värjätyllä epoksilla.

img_4019

Kevyen hionnan jälkeen. Korkeammista kohdista lähti hionnassa pintaväriä pois, alta näkyy mahonkin luonnollinen väri.

img_4020

Vaalentuneet kohdat petsattiin.

img_4023

Pinnalle levitettiin lakkaa siveltimellä.

img_4027

Välihionnan jälkeen lisää lakkaa, toistettiin kunnes pinta oli sileä.

img_4028

Lopuksi ruiskutettiin pinnalle ohut kerros himmeää lakkaa.

img_4035

Nice!

kompensoitu yläsatula

•06.08.2016 • Jätä kommentti

IMG_3888

Tässä 80-luvun Stratokaulassa oli ongelmia vireen kanssa. Vaikka hienovireen sääti kohdalleen 12. nauhalla, alkupään soinnut olivat silti epävireisiä. Syyksi paljastui väärässä kohdassa oleva yläsatula. Satulan ja ensimmäisen nauhan välimatka oli liian pitkä.

IMG_3887

Satulan oikea paikka voidaan hakea tilapäisen satulan avulla.

IMG_3892

Satula irrotettiin ja tilalle liimattiin sopiva ruusupuupala.

IMG_3899

Uusi satula asennettuna, kielikohtaiset kompensoinnit tehtynä.

Vastaavia satuloita näkee vaikkapa joissain Music Manin uusissa soittimissa:

Katso lisää: yläsatulan siirto

Gibson 1958 VOS Les Paul

•09.06.2016 • Jätä kommentti

IMG_3604

Tämä VOS Les Paul ei ollut syntynyt onnellisten tähtien alla. Ongelma oli alusta saakka ollut huonosti toimiva kaularauta, eli kaulaa ei saanut säädettyä suoraksi. Kun kaularaudan mutteri oli kiristetty äärimmilleen niin puu mutterin alla oli painunut kasaan, ja lopulta kaulaan oli tullut halkeamia. Halkeamat oli korjattu ja kaula lakattu uudestaan, ei kovinkaan onnistuneesti.

IMG_3598

Säätömutterin alta oli koverrettu puuta pois ja pantu tilalle metalliprikkoja, samalla oli lohkeillut puutakin.IMG_3601

Tehtävänä oli saada rauta toimimaan, korjata vahingot ja saada kitara mahdollisimman lähelle alkuperäistä.

Kaularauta saatiin toimimaan paremmin kiinnittämällä raudan toinen pää kunnolla ja asentamalla uudet nauhat, joissa oli ylisuuri ruoto, kuten tässä artikkelissa kuvataan: otelaudan suoristaminen

IMG_3617

Kaksi otelautamerkkiä oli huonosti kiinni, lähtivät irti kynnellä nostamalla. Liimattiin paikoilleen.

IMG_3768

Säätömutterin alle pantiin uutta, kovaa puuta.

IMG_3754

Kaula hiottiin puhtaaksi, pohjalle pantiin värillinen filleri.

IMG_3763

Ensimmäinen kerros selluloosalakkaa ruiskutettu.

IMG_3784

Kolhu lavan etuosassa paikattiin ja  lakattiin myös.

IMG_3779

Vahvistimen kautta soitettuna kitarassa oli voimakas hurina. Tämä johtui puuttuvasta häiriösuojauksesta. Toinen hurinaa lisäävä seikka oli, että vaihtokytkimelle menevät johdot eivät olleet suojattuja.

IMG_3785.JPG

Näin! Kytkimen johtoja ei tällä kertaa vaihdettu.

IMG_3787

Valmis kitara edestä…

IMG_3789

… ja takaa. Soitin on alkuperäiskuosissa, helpposoittoinen ja kaularautakin toimii.

IMG_3631

Loppukevennys…

Telecaster häiriösuojaus

•25.04.2016 • Jätä kommentti

IMG_3704

Useimmissa tehdastekoisissa sähkökitaroissa häiriösuojaus sijoittuu johonkin kohtaan akselille olematon – naurettava. Tässä Custom Telessä mentiin jo haitallisen puolelle.

IMG_3702

Mikrofoninvaihdon yhteydessä paljastui seuraavaa: plektrasuojan takapuolelle oli liimattu alumiiniteippi, joka ei ole yhteydessä mihinkään. Tällainen irrallinen alumiininpala ei suojaa häiriöiltä, se voi jopa lisätä niitä.

IMG_3703

Ongelmaan on onneksi erittäin yksinkertainen ratkaisu: runkoon liimataan pala alumiiniteippiä, joka yhdistää sähköisesti plektrasuojan teipin kontrollikolon peitelevyyn.

IMG_3705

Uusi mikki on paikallaan ja ylimääräiset pörinät poistuneet.

EC Stratocaster häiriösuojaus

•17.04.2016 • Jätä kommentti

IMG_3612

Tämä uudenkarhea Eric Clapton -Stratocaster tuli huoltoon staattisten sähköhäiriöiden vuoksi. Pleksiin kosketettaessa kuului vahvistimesta napsahtelua. Potentiometrien alla on metallilevy, mutta muualla pleksissä ei ole häiriösuojausta. Tämä aiheuttaa häiriöt.

IMG_3616

Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: koko pleksin alapinta päällystetään sähköä johtavalla alumiiniteipillä. Tämä kannattaa tehdä mihin tahansa kitaraan, mutta erityisesti tässä etuasteellisessa mallissa se on oleellinen parannus.

käyttöönottohuolto/perushuolto

•14.02.2016 • Jätä kommentti

Uusi Gibson Firebird käväisi käyttöönottohuollossa. Alustava sääto soittimeen on tehty jo tehtaalla, käyttöönottohuollossa tarkistetaan, että kaikki on kunnossa ja tehdään ne asiat mitkä tehtaalla mahdollisesti jäivät tekemättä.  Soitin on tällöin jo ollut Suomessa jonkin aikaa ja sopetunut ilmastoomme.  Huollossa soitin säädetään herkkäsoittoiseksi, tarkistetaan että sen saa vireeseen ja että se pysyy vireessä.

IMG_3525

Aluksi yleensä säädetään kaularauta. Tässä tapauksessa säätömutteri oli maalin peitossa, ensimmäinen työvaihe oli ylimääräisen maalin poistaminen jotta säätöavain mahtui paikalleen.

IMG_3517

Seuraavaksi tarkistetaan otenauhat, tässä kitarassa niissä ei ollut korjattavaa. Kaikki olivat pohjassa ja kunnolla kiinni. Nauhat oli myös hiottu, eli koholla olevia nauhoja ei ollut.

Tämän  jälkeen on vuorossa yläsatulan korkeuden säätäminen. Tässä mallissa korkeutta säädetään kuusiokoloavaimella, eli viiloja ei tarvita. Haittapuoli tällaisessa on ettei kielikohtaista korkeussäätöä ole.

IMG_3520Kielenpidintä kannattaa yleensä nostaa hieman, se auttaa soitinta pysymään paremmin vireessä.

IMG_3531

Seuraavaksi vuorossa on tallan säädöt. Korkeussäädön jälkeen tarkistetaan hienovire. Tässä tapauksessa G-kielen tallapala oli säädetty ääriasentoon, silti kieli oli ylävireessä. Tallapala käännettiin toisin päin jotta saatiin lisää säätövaraa.Tallan urat kannattaa aina kiillottaa, sekin auttaa vireessä pysymistä.

Lopuksi säädetyllä kitaralla soitetaan jonkin aikaa, tarkistetaan mikrofonien korkeus ja potentiometrien toiminta. Virettä tarkkaillaan koko ajan viritysmittarin kanssa jotta varmistutaan siitä, että soitin pysyy vireessä kovassakin käytössä. Jos kaikki on kunnossa, niin soitin on valmis luovutettavaksi.

CTS potentiometrit

•17.01.2016 • Jätä kommentti

IMG_3472

Tähän -79 Anniversary stratocasteriin vaihdettiin nauhat. Elektroniikan tarkistuksen yhteydessä kävi ilmi, että volumepotikassa oli ongelma.

IMG_3468

Potentiometri on toiselta nimeltään säätövastus. Kun säätövastuksen nuppia käännetään ääriasennosta toiseen, vastuksen arvo muuttuu nollasta siihen arvoon, mikä potikassa lukee, tässä tapauksessa 250 kOhm. Näin siis teoriassa. Fenderin käyttämät CTS-potikat ovat tunnettuja siitä, että toleranssit heittelevät, eli 250 voi ollakin vaikka 220. Myös toisessa päässä voi olla heittoa, eli nolla ei olekaan nolla. Tästä syystä nykyään onkin myynnissä myös ns. tarkistettuja CTS-potikoita, joissa arvot ovat ne mitä luvataankin, kalliinpaan hintaan tietysti.

Kuvassa vasemmalla olevassa alkuperäispotikassa oli täysin auki käännettynä vastusta 50 ohmia. Kitaran signaalireitillä on siis ylimääräinen 50 ohmin vastus, joka ei todennäköisesti ainakaan tee hyvää soundille…

Tarkoituksena oli laittaa tilalle CTS:n valmistama Fenderin alkuperäisvaraosa, joka on kuvassa keskellä. Tarkistusmittauksessa kävi ilmi, että siinä vastus oli täysin auki säädettynä 70 ohmia, eli vielä huonompi!  CTS lensi kaaressa roskiin ja kitaraan asennettiin oikealla oleva japanilainen potikka, jotka yleensä ”pitävät minkä lupaavat”, eli säätävät vastusta nollasta 250 kOhmiin.

EVO-nauhat

•02.01.2016 • 2 kommenttia

IMG_3422

Kitaran otenauhoissa on useita eri materiaalivaihtoehtoja. Alpakka eli uushopea (engl. nickel silver) eri kovuuksina, erilaiset pronssi- ja messinkiseokset, ruostumaton teräs, sekä uusimpana EVO. Evo on silmälasiteollisuudessa käytetty kupariseos, josta valmistetaan nykyään myös otenauhoja. Evo ei sisällä nikkeliä, joten se soveltuu hyvin nikkeliallergikoille.

IMG_3419

Tähän Stratocasteriin asennettiin Evo-nauhat juuri nikkeliallergian vuoksi.

007

Samalla vaihdettiin tallapalat Graph Tech-teflonpaloihin.

003

Evo-nauha käyttäytyy asennettaessa eri tavalla kuin normaali uushopea tai rosteri. Se on kevyttä, joustavaa ja helpommin murtuvaa. Evo on kovempaa kuin uushopea mutta ei aivan niin kovaa kuin teräs. Väri on kullankeltainen.

 

Charvel

•19.12.2015 • 1 kommentti

IMG_3401

Tämä 1980-luvun Charvel tuli nauhojen vaihtoon.

IMG_3370

Näitä olisi ollut turha enää yrittää hioa.

IMG_3376

Puu kiiltelee poistetun nauhan alta, ilmeisesti on käytetty pikaliimaa varmistamaan nauhan pysyminen paikoillaan. Urassa ei sen sijaan ollut liimaa.

IMG_3379

Otelauta valmiina vastaanottamaan uudet nauhat.

IMG_3382

Vanha ja uusi vertailussa.

IMG_3397

Jescarin jumboteräsnauhat asennettuna. Melko lopullinen ratkaisu, näitä on vaikea soittaa loppuun…

IMG_3388

Ruostumaton teräs on kovaa. Sintomsin nauhaleikkuritkin joutuivat antautumaan.

IMG_3400

Satulan vaihdon, säätöjen ja uuden mikinvalitsimen asennuksen jälkeen kitara on valmis.

 

Ibanez Blazer

•13.12.2015 • Jätä kommentti

IMG_3360

Tämä Ibanez Blazer 1980-luvun alusta kävi nauhojen vaihdossa.

IMG_3364

Stewart-MacDonaldin  medium jumbo (nro 0154) -nauhat asennettuina.

IMG_3358

Kaikin puolin hyvin tehty ja asiallinen soitin, valmiina tuottamaan musiikkia seuraavat 30 vuotta.

GIBSON S-1

•06.12.2015 • Jätä kommentti

 

IMG_3352Tämä Gibson S-1 1970-luvun loppupuolelta käväisi 40-vuotishuollossa. Kitara on pulttikauloineen ja kolminen yksikelaisine  mikrofoneineen jonkinlainen vastaus Fenderin malleille.

IMG_3349

Muutama nauha oli hieman koholla, ne viilattiin. Myös muutama otelautamerkki oli pudonnut, ne korvattiin uusilla 1/4″ helmiäismerkeillä. Nauhat näissä 70-luvun Gibsoneissa ovat usein todella matalat kuten tässäkin, soittotuntuma on selkeästi erilainen kuin uudemmissa kitaroissa.

IMG_3344

Kaulatasku on amerikkalaisen suurpiirteinen, pari milliä sinne tai tänne ei maailmaa kaada!

IMG_3354

Tyylikkäät mikit on valettu muoviin. Kitarassa on yksi neliasentoinen ja yksi kaksiasentoinen kytkin, volume ja tonepotikat. Kytkinten toimintalogiikka on hämärähköä…

IMG_3355

”Nashville”-talla.

Vuosien varrella on ollut paljon aivan toimivia kitaramalleja, kuten tämäkin,  jotka ovat vain syystä tai toisesta jääneet unholaan.

 

Lakan lohkeama Gibsonissa

•15.11.2015 • Jätä kommentti

IMG_3303

Tämän, jo ikääntyneen, Gibson Les Paulin lavasta oli lojennut pala lakkaa lohjennut  virityskoneiston vaihdon yhteydessä.

Pala oli liimattu hieman huolimattomasti paikoilleen. Tarkoituksena oli siistiä edellistä korjausta niin että kaikki lakan halkeamat ja kulumat säilyvät.

IMG_3306

Koska liimattu pala oli korkeammalla kuin muu pinta, se poistettiin. Syntynyt kuoppa täytettiin mustalla epoksilla. Pinta lakattiin kolhun alueelta selluloosalakalla niin että se sulautui  ympäröivään lakkaan. Viimeistelynä uuteen lakkapintaan tehtiin viiltoja kirurginveitsellä jäljittelemään alkuperäisiä halkeamia.

GRETSCH CHET ATKINS

•03.10.2015 • Jätä kommentti

IMG_3227

Tämä 1960-luvun alun Gretsch tuli nauhojen vaihtoon.

IMG_3192

Vanhat nauhat reunalistat olivat tulleet tiensä päähän.

IMG_3195

Harvoin näkee näin pahasti hapettuneita nauhoja.

IMG_3190

Reunalistamuovi oli 50 vuoden kuluessa kuivunut ja muuttunut hauraaksi ja murenevaksi.

IMG_3205

Otelauta oikaistuna, uudet nauhat ja uusi selluloidilista asennettuna.

IMG_3209

Reunalistan merkit olivat punaisia ja halkaisijaltaan 1,5 mm. Koska näin pieniä ei ole olemassa valmiina, ne piti tehdä. Materiaalina selluloidiplektra ja porana modifioitu injektioruisku.

IMG_3217

Valmis reunalista ikäännytettynä.

IMG_3221

Lähikuva mikrofonista ilman kuorta.

IMG_3223

Mikrofoni alta, huomaa korkeussäätötikut!

IMG_3232

 Chet Atkins tennesseeläinen malli puhdistettuna ja säädettynä valmiina

kontrabasso mod

•22.08.2015 • Jätä kommentti

158Tämän kontrabasson kierukka oli kolhiintunut. Sen sijaan että olisi lähdetty paikkailemaan sitä, päätettiin poistaa vanha kierukka ja asentaa tilalle puinen käsintehty sudenpää.

163Kierukka sahattiin pois ja sivuille liimattiin lisää puuta koska sudenpää oli leveämpi kuin vanha kierukka. Kuvassa näkyy myös 4 puista kohdistustappia, jotka pitävät pään paikallaan liimauksen ajan.

164Liimaus.

165Pää on liimattu ja liitoskohta muotoiltu.

IMG_3185Sävytyksen ja lakkauksen jälkeen.

Grr…

NAARMUN PAIKKAUS

•15.06.2015 • 1 kommentti

062

Tämän uuden Telecasterin kanteen oli tullut naarmu joka ulottui värikerrokseen asti. Naarmu oli paikattu kirkkaalla lakalla, vaaleampi kohta  näkyi selvästi.

070

Aluksi poistettiin ylimääräinen lakka naarmun päältä. Paikkauksessa oli käytetty selluloosalakkaa, kuten kitarassa muutenkin, joten lakka lähti helposti pois asetonilla.

073

Paikkaväri  levittettiin pienellä siveltimellä.

082

Päälle lakkaa ensin siveltimellä, sen jälkeen koko kannen lakkaus.

105

Muutaman viikon kuivumisen jälkeen kansi voitiin kiillottaa ja soitin kasata.

107

Kolhua ei enää pysty havaitsemaan.

Gibson SG kaulan kulman muutos

•22.03.2015 • Jätä kommentti

050Tässä 1960-luvun alkupuolen Gibson SG-ssä oli liian loiva kaulan kulma.

045Kitarassa ei ollut normaalia kielenpidikettä vaan Vibrola -kielenpidin jota ei saa säädetyksi kovin alas. Näin kielet kulkivat tallan yli lähes suorassa linjassa.

073Kaulan liiitosta lämmitettiin lämpölampuilla jotta saatiin liimasauma pehmiämään.

076Kaula irrotettuna.

079Kaulataskun pohjalle tehtiin kiila jolla saatiin kaulan kulma muutettua.

085Kaulaa piti myös siirtää pituussuunnassa 2mm koska hienoviritys tallassa ei ollut ollut kohdallaan.

IMG_3023Valmis liitos muotoiltuna, sävytettynä, lakattuna ja kiillotettuna.IMG_3021Nauhat ja yläsatula vaihdettiin.

IMG_3017Uusi kaulan kulma. Kielet kulkevat tallan yli sopivassa kulmassa, tallassa on säätövaraa joka suuntaan.

Summary:

This SG needed its neck angle  changed, mostly because of the Vibrola tailpiece. In the process the neck was also moved 2mm forward to correct the intonation problem.

TOKAI EXPLORER

•07.02.2015 • 2 kommenttia

023Tähän Tokai Explorer- kitaraan oli edellinen omistaja poraillut reikiä. Reikien funktio oli jäänyt nykyiselle omistajalle epäselväksi ja niinpä ne päätettiin piilottaa…

042Aluksi reikiin liimattiin puutapit. Sen jälkeen reikien kohdalle kanteen ajettiin jyrsimellä  2mm syvyiset suorareunaiset urat.

028Uriin tehtiin sopivasta mahongista kiilat jotka liimattiin paikoilleen. Vanhat lakat hiottiin rungosta pois. Tässä kuvassa on huokoset täytetty ja kitara odottaa pohjalakkaa.

034Kitara sävytettiin alkuperäisen mukaiseksi, lakattiin ja kiillotettiin. Uudet mahonkipalat katoavat mukavasti kannen muutenkin vaihteleviin syykuvioihin.

LTD katkennut kaula

•10.01.2015 • Jätä kommentti

lokakuu 2014 016Tämä ESP LTD SNAKEBYTE James Hetfield -kitara oli kaatunut melko pian ostamisen jälkeen ja haljennut lavasta.

lokakuu 2014 025Irronnut osa liimattiin paikoilleen.

lokakuu 2014 043Liimattuna.

003Liimaksuen jälkeen kaula maalattiin, lakattiin ja kiillotettiin. Logo kiinnitettiin paikoilleen, soitin kasattiin ja säädettiin.

Juan Perfumo 1857

•04.01.2015 • 4 kommenttia

010

Tämä vanha espanjalaisen kitara tuli kunnostettavaksi. Soittimen on valmistanut Juan Perfumo Masnea Cadizissa, Espanjassa vuonna 1857.

http://www.zavaletas-guitarras.com/Guitar-Makers-of-Cadiz/

011Tarkempi osoite löytyy pohjasetelistä. Tämä soitin on todennäköisesti aikoinaan päätynyt Suomeen jonkun merimiehen mukana. Suomessa se oli ollut Pelastusarmeijan käytössä, kuten monet muutkin tämäntyyppiset vanhat kitarat.

013

Soittimen sivut oli tehty erittäin ohuista puista, liimasaumat oli vahvistettu vanhoista kirjeistä leikatuilla suikaleilla.

005

Kaulan liitos.

004

Lapaliitos näyttää v-liitokselta vaikkei sitä todellisuudessa olekaan.

003

Soittimessa oli käytetty teräskieliä, mikä oli osaltaan aiheuttanut vauriot.

001

Talla oli irtoamassa.

008

Kyljessä oli iso reikä, pohja, sivut ja kansi olivat halki monesta kohtaa.

021

Talla oli jossain vaiheessa liimattu uudestaan PVA-liiimalla, joka ei sovellu kohteisiin joissa on jatkuva jännitys.

057

 Korjauksessa pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä. Tarkoituksena oli saada soitin soittokuntoon, ei niinkään saattaa sitä alkuperäiskuntoon. Eletty elämä saa näkyä…

Liimana käytettiin luuliimaa, lakkana shellakkaa.

067

Pohjan halkeamat korjattuina.

069

Nauhat hiottiin, tallaa piti siirtää n 2 mm taaksepäin. Uusi alasatula tehtiin luusta, soitin varustettiin nylonkielillä.

Valmis soitin on hyvin kevyt, ääneltään resonoiva ja kaikin puolin miellyttävä tuttavuus.

2014 in review

•01.01.2015 • Jätä kommentti

The WordPress.com stats helper monkeys prepared a 2014 annual report for this blog.

Here’s an excerpt:

The Louvre Museum has 8.5 million visitors per year. This blog was viewed about 120,000 times in 2014. If it were an exhibit at the Louvre Museum, it would take about 5 days for that many people to see it.

Click here to see the complete report.

EKO 285

•16.11.2014 • Jätä kommentti

028 EKO 285 -orkesterikitara vuodelta 1963.

030Soittimen kaula oli sen verran mutkalla että otenauhat piti poistaa, otelauta hioa suoraksi ja asentaa uudet nauhat.

Summary:

A fine Italian EKO archtop from 1963, fretboard levelled and new frets installed.

Munkers M-478

•16.11.2014 • 4 kommenttia

033

Tämä nylonkielinen Landola-Munkers 1950-luvulta kaipasi vähän isompaa huoltoa.

lokakuu 2014 015

Liimasaumoja oli irti niin paljon että pohja piti irrottaa. Tässä kuvassa näkyy kannen  viuhkarimoitus. Useimmissa tuon aikakauden suomalaisissa kitaroissa käytettiin poikittaista tikapuurimoitusta. Keskellä näkyvä rakennelma on tallan liimauksessa käytettyjen kohdistustappien tukemista varten.

035

Valmis kitara. Halkeamat korjattu, kaula ja talla liimattu uudestaan.

EVERTUNE

•02.11.2014 • 4 kommenttia

lokakuu 2014 027Tässä VGS-kitarassa oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus: Evertune-talla. Kitara itsessäänkin oli periaatteessa hyvin ja huolellisesti tehty, ainoastaan nauhatyöt ja yläsatulan viimeistely olivat keskimääräistä huonommin tehtyjä.

lokakuu 2014 028Evertune-talla.  Jokaisen tallapalan alla on erillinen jousi jonka kireyttä ja asentoa säätämällä saadaan kieli pysymään vireessä. Tallan rakenne on monimutkainen ja ilman käyttöohjeen huolellista lukemista tätä soitinta ei kyllä saa vireeseen.

Suomenkielisiä ohjeita ei myöskään ole olemassa. Toisaalta kun tätä laitetta oppii käyttämään, niin kitara todella pysyy vireessä täysin soittotavasta riippumatta.

Sen jälkeen kun talla on saatu säädetyksi kohdilleen niin soitinta ei viritetäkään enää virityskoneistolla, vaan tallapalassa olevalla 2,5 mm kuusiokoloruuvilla.

 http://www.evertune.com/

Sähkökitaran perussäädöt

•25.09.2014 • Jätä kommentti

Seuraavassa melko tyypillinen sähkökitaran säätöprosessi. Kyseesä on n. 10 vuotta vanha Epiphone Flyin’ V.

Aluksi tarkistetaan kaulan suoruus ja kaularaudan toimivuus. Tässä tapauksessa kaulan sai säädettyä suoraksi.  Nauhat olivat muuten hyvässä kunnossa, muutamia koholla olevia nauhoja silti löytyi.

Koholla olevat nauhat viilattiin…

030033..pyöristettiin…

039

..ja kiillotettiin.

022Yläsatula oli aivan liian korkea.

011Se irrotettiin ja hiottiin matalammaksi.

056Lopuksi tarkistettiin jokaisen kielen uran syvyys mittakellolla ja viilattiin oikeaan syvyyteen.

041Tallapalojen urat eivät olleet kunnossa.

043Näin teräväreunaiseen ja hapettuneeseen kieliuraan tarttuu kieli kiinni.

051Sama ura kiillotettuna.

055Virityskoneiston holkit ovat usein löysällä.

060Seuraavaksi säädetään kielten korkeus tallassa ja kielikohtainen hienovire.

058Lopuksi kitara koesoitetaan ja säädetään vielä mikrofonien korkeus.

kolhu Telecasterin lavassa

•13.09.2014 • Jätä kommentti

117Tämä ’72 Reissue Custom Tele oli pudonnut päälleen ja saanut pienen kolhun.

002Vaurioitunut alue poistettiin jyrsimellä ja tilalle liimattiin sopiva pala vaahteraa.

024Lakattuna ja kiillotettuna.

017Melkein kuin uusi…

kuva Ovationin kanteen

•08.09.2014 • 6 kommenttia

Tämän mustan Ovation 12-kielisen kitaran kansi oli vaurioitunut törmäyksessä. Kansi korjattiin, mutta kannen uudelleenmaalauksen sijasta päätettiin käyttää tarrakuvaa.

Tämän Union Jack -aiheisen tarran toimitti Seismo oy. Tarra liimattiin paikoilleen, reunalistojen, ääniaukon ja tallan kohdat leikattiin näkyviin. Kansi lakattiin ja kiillotettiin, talla ja rosetti liimattiin paikoilleen. Lopuksi vielä tehtiin tarvittavat säädöt. Persoonallinen ilmestys!

087

YAMAHA SG 2000

•23.03.2014 • Jätä kommentti

107Tämä Yamaha SG2000-kitara tuli kannen uudelleenlakkaukseen.

105Kanteen oli aikojen saatossa kaiverrettu kaikenlaisia reikiä ja koloja.

149Kolot täytettiin, kansi pohjalakattiin, sävytettiin mustaksi ja pintalakattiin.

Lakan kuivuttua suoritettiin viimeistelyhionta sekä kiillotus.

153Vielä toinen poseerauskuva keväisellä Nahkurinkadulla.

Gibson SG entisöinti

•15.03.2014 • Jätä kommentti

009Tämä Gibson SG vuodelta 1964 tuli perusteelliseen remonttiin. Tarkoituksena oli saattaa soitin mahdollisimman lähelle alkuperäiskuntoa ja korjata edellisissä korjauksissa tehdyt virheet.

010Jossain vaiheessa tämän kitaran kaula oli katkennut sekä liitoksesta ettää lavasta. Molemmat korjaukset oli tehty hieman huolimattomasti. Lavan etuosa oli alunperin ollut mustaksi maalattua paatsamaviilua. Se oli korvattu eebenpuulla. Myös itsetehty helmiäislogo oli melko kaukana alkuperäisestä.

014Lapaviilu oli myös aivan liian paksu tuon aikakauden SG:hen.

007Lavan taakse oli upotettu rumasti näkyvät vaahteravahvikkeet.

blog 15.12.2013 088Kaulan liitos oli liimattu liian loivaan kulmaan ja se piti irroittaa uudestaan. Kaula irtosi edellisen korjauksen kohdasta eikä alkuperäisestä saumasta.

blog 15.12.2013 089Kaulan liitos joudutaan tekemään kokonaan uusiksi.

024Uusi liitos on tässä jo melkein valmis.

025Eebenpuinen lapaviilu on irrotettu. Tilalle liimataan ohut koivuviilu.

043Uudet upotukset paikoilleen asennnettuna. Tämän jälkeen lapa värjätään mustaksi ja lakataan.

033Lavan takaosa hiottuna puhtaaksi.

034Sävytettynä.

088Valmis lavan takaosa.

075Kaula on liimattu paikolleen, sävytetty ja lakattu selluloosalakalla.

091Ennen muutostyötä talla oli ollut säädettynä aivan ala-asentoon ja kielet kulkivat melkein suorassa linjassa tallan yli kielenpitimeen.

Nyt kielten kulma tallassa on sopiva ja tallassa on säätövaraa molempiin suuntiin.

076Valmis kitara takaa.

079Lavan etuosan lakka sävytettiin kevyesti kellertävällä sävyllä jotta helmiäisupotukset eivät näyttäisi liian uudenvalkoisilta.

Summary: this 1964 Gibson SG was restored to near original condition after some not so successful previous repairs.

teräsnauhat

•06.01.2014 • Jätä kommentti

blog 15.12.2013 043Tämän Yamaha-kitaran nauhat olivat kuluneet pahasti. Soitin ei ollut kuin muutaman vuoden vanha. Nauhamateriaali kaukoidän kitaroissa on usein pehmeää. Tämä yhdistettynä kovaan soittotatsiin voi saada nauhat kulumaan todella nopeasti.

blog 15.12.2013 025Tällaisessa tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa, ostaa uusi vastaava edullinen kitara, tai käyttää vastaava rahasumma nykyisen kitaran kunnostamiseen. Tässä tapauksessa päädyttiin jälkimmäiseen ratkaisuun.

blog 15.12.2013 030Soittimeen vaihdettiin uudet teräsnauhat vanhojen kuluneiden tilalle. Teräsnauhat kestävät huomattavasti pidempään kuin tavalliset hyvälaatuiset uushopeanauhat, kiinalaisista nyt puhumattakaan. Säätöjen ja satuloiden viilauksen jälkeen soittotatsi on myös aivan toista luokkaa kuin suoraan kaupan hyllyltä tulleessa soittimessa.

 

otelaudan suoristaminen

•06.01.2014 • 4 kommenttia

blog 15.12.2013 056Tämä Custom Shop  ES 335 oli käynyt huollossa aiemminkin kaularautaongelmien vuoksi ( https://kitaratohtori.org/2013/01/26/es-335/) . Kaulassa käytetty mahonki oli ”löysää” puuta johon kielten veto vaikuttaa tavallista enemmän. Kaularauta oli jouduttu kiristämään äärimmilleen, minkä seurauksena kaularauta oli alkanut liikkua ulospäin. Raudan pää oli useita millejä säätömutterin ulkopuolella.

blog 15.12.2013 061Tästä toisessa kitarasta otetusta kuvasta näkee miltä raudan pään Gibsonissa kuuluisi näyttää.

blog 15.12.2013 070Kielet poistettuna ja kaularauta avattuna kaulassa oli notkoa yli kaksi milliä. On vaikea sanoa, oliko tämä notko kaulassa jo alunperin, vai onko se tullut vähitellen.

blog 15.12.2013 074Tässä kuvassa otelaudan pää on irrotettu, kaularauta on naputeltu takaisin paikoilleen ja puun kasaan painumisesta aiheutunut ylimääräinen kolo on täytetty epoksilla. Kaularaudan pää pysyy nyt varmasti paikoillaan.

blog 15.12.2013 083Seuraava työvaihe on otelaudan suoristaminen. Nauhat irrotetaan ja ruotoihin puristetaan pihdeillä ylimääräistä hammastusta.

blog 15.12.2013 076Nauhaurat täytetään epoksilla. Kaulaan puristetaan voimakas kuperuus (backbow), nauhat asennetaan ja kaula jätetään kuivumaan puristuksessa yön yli.

blog 15.12.2013 092Otelaudan pää on liimattu paikoilleen ja nauhat on asennettu ja hiottu. Nauhaurissa oleva epoksi ja ylisuuret nauhat auttoivat puristamaan kaulan suoraksi.

blog 15.12.2013 102 Kaula on nyt suora ja raudassa on reilusti säätövaraa. Myös kaulan kokonaisjäykkyys lisääntyi huomattavasti, toisin sanoen kielten veto ei enää vaikuta kaulaan läheskään niin paljon kuin ennen.

Summary:

This ES 335 had a severe forward bow and the truss rod had shifted forward.

First the truss rod end was glued with epoxy. The neck was then straightened with a combination of oversized frets and epoxy in the fret slots.

The frets were installed while the neck was pressed in a backbow. The neck was left to dry overnight in compressed backbow. The neck straightened out nicely. Also the overall stiffness of the neck increased considerably.

kolhu pianon lakkapinnassa

•15.12.2013 • Jätä kommentti

marraskuu 2013 019Tämä pianon kannen etulista oli kolhiintunut kuljetuksessa, siinä oli useita  iskujälkiä pitkin etureunaa. Kannen kolhut ovat helpompia korjata kuin muualla pianossa olevat koska kannen ja etulistan voi irrottaa saranoiltaan.

marraskuu 2013 027Korjaus aloitetaan hiomalla vaurioituneet kohdat sileiksi.

marraskuu 2013 030Kolhut täytetään mustalla epoksilla.

marraskuu 2013 035Epoksin kuivuttua se hiotaan sileäksi.blog 15.12.2013 009Koko lista lakataan …blog 15.12.2013 006…ja kiillotetaan peilikiiltoon.

banjon kalvon vaihto

•15.12.2013 • Jätä kommentti

 

marraskuu 2013 053Tämän vanhan banjon nahkainen kalvo oli ajan myötä rikkoutunut.

marraskuu 2013 059Uusi poronnahkainen kalvo tilattiin Kemin Nahkatarvikkeesta.

marraskuu 2013 060Vanha kalvo irrotettuna.

marraskuu 2013 005Uutta nahkaa liotetaan vedessä niin että se tulee joustavaksi.

marraskuu 2013 007Metallinen rengas asetettuna kalvon päälle.

marraskuu 2013 009Nahan reunat nostetaan ylös ja kehys asetetaan paikoilleen.

marraskuu 2013 011Ylimääräiset reunat leikataan pois.

marraskuu 2013 033Kun kalvo on kuivunut, se kiristetään ja kielet asennetaan paikoilleen.

Cooder Strat

•17.11.2013 • Jätä kommentti

Tämä muutama vuosi sitten valmistunut Musitec-strato haluttiin haluttiin muokata paremmin putkisoittoon soveltuvaksi. Lähtökohtana oli Ry Cooderin ”Coodercaster”.

Tallamikrofoniksi valittiin Lollarin valmistama Supro/Valco kopio.

blog 22.112012 037Tätä mikrofonia ei ole alunperin suuunniteltu Stratocasterille, siksi sen asentaminen on selkeästi työläämpää kuin tavallisen mikrofonin. Kielten pitää mahtua kulkemaan magneettien ja kansilevyn välissä juuri oikealla korkeudella.

marraskuu 2013 011Kaulamikrofoniksi tuli Mojo Gold Foil, kopio vanhasta Teisco-mikrofonista.

marraskuu 2013 018Putkisoitossa on edullista säätää kielet korkealle jotta putki ei kolise nauhoihin. Yleensä käytetään myös todella paksuja kieliä, ohut e voi olla paksuudeltaan .013″ -.015″.

Näin varustettuna kitara sointi on todella tuhti, pedal steel-tyyppinen.

Levin-Landola

•05.11.2013 • Jätä kommentti

marraskuu 2013 010

1970-luvun alkupuolella, Martinin ostettua ruotsalaisen Levinin kitaratehtaan, Levineitä tehtiin hetken aikaa myös Suomessa, Landolan tehtaalla.

marraskuu 2013 009 Levinin kitaratehdas, joka oli perustettu vuonna 1900, lopetettiin pian tämän jälkeen. Muistan lukeneeni Martinin sen aikaisen johtajan lausunnon, jonka mukaan tehdas lopetettiin koska yrityksen pyörittäminen kommunistisessa maassa oli mahdotonta…

Floyd Rose tallapalat

•05.10.2013 • Jätä kommentti

lokakuu2013 285

Floyd Rose-tyyppiset vibratallat kaipaavat myös silloin tällöin huoltoa. Tallapalan sisällä olevat pienet insertit, ne jotka pitävät kielet paikoillaan, saattavat ruuvien aiheuttaman jatkuvan puristuksen johdosta painua kasaan.

Tällainen kasaan painunut insertti ei enää pääse liikkumaan urassaan ja kielten vaihto muuttuu hankalaksi. Tällainen vioittunut insertti poistetaan naputtelemalla se sopivalla metallikappaleella  tallapalan läpi.

lokakuu2013 283Tallapala alapuolelta. Insertti on saatu pois, tallapalan pohjassa oleva pieni messinkilevy on lähtenyt irti.

lokakuu2013 284Messinkilevy naputellaan takaisin paikoilleen. Messinkilevyn tarkoitus on estää inserttiä putoamasta liian syvälle.

lokakuu2013 289Tallapalat takaisin paikoillaan, valmiina vastaanottamaan uudet insertit.

katkenneen ruuvin poisto

•25.08.2013 • Jätä kommentti

22.8.2013 020

Joskus voi käydä näinkin ikävästi: hihnatappia kaulaan asennettaessa on ruuvi katkennut. Puun sisällä on n. 2cm ruuvia. uutta ruuvia on hankala kiinnittää vanhan viereen. Parasta on poistaa puun sisälle jäänyt osa.

22.8.2013 032Ruuvi poistetaan tähän tarkoitukseen valmistetulla poralla.Poraksi käy mikä tahansa sopivan paksuinen metalliputki. Putkeen tehdään hammastukset viilalla tai esim. Dremeliin kiinitetyllä pienoislaikalla.

22.8.2013 035Tässä kuvassa on porattu jo jonkin matkaa, ruuvi on vielä paikoillaan.

22.8.2013 036Ruuvi on saatu pois.

22.8.2013 038Reikään liimataan puutappi. Tässä käytetään mahonkia koska kaulakin on mahonkia.

22.8.2013 040Tappi katkaistaan pinnan tasolle.

22.8.2013 043Uusi tappi asennettuna paikoilleen.

TELECASTER katkennut kaula

•24.08.2013 • 2 kommenttia

elokuu 2013 362Internetin kautta on nykyään helppo tilata esimerkiksi soittimia. Tämä Telecaster oli tilattu USA:sta jostain soitinliikkeestä. Päällisin puolin kaikki näytti olevan kunnossa…

elokuu 2013 363…mutta takapuolella näytti tällaiselta. Kitara oli lähetetty lentorahtina pehmeässä pussissa joka oli ollut pahvilaatikossa ilman mitään pehmusteita. Asiakas yritti reklamoida sähköpostitse mutta myyjäliike ja kuljetusfirma eivät enää vastanneet  sähköposteihin.

elokuu 2013 375Murtumat liimattiin ja kaula hiottiin sileäksi.

22.8.2013 059Liimasaumat naamioitiin öljy- ja asetonipohjaisilla väreillä. Kaula lakattiin kokonaan.

22.8.2013 063Murtumat ovat piilossa ja kaula on yhtä vahva kuin uutena.

22.8.2013 068Kitaraan tehtiin vielä lopuksi perusteellinen käyttöönottosäätö, jonka jälkeen se olikin valmis soittoon.

Kun tilaa soitinta, on syytä varmistaa etukäteen että se lähetetään kovassa laukussa!

bassomodauksia

•22.05.2013 • 1 kommentti

24.4.2013 033

Tästä yksimikrofonisesta ’51 reissue Precision bassosta haluttiin tehdä monipuolisempi, niinpä päädyttiin asentamaan toinen mikrofoni . Tässä vaiheessa kolo toista mikrofonia varten on jo jyrsitty. Kaulataskun yläreunassa näkyy muuten halkeama, joka kulkee läpi rungon, halkeama on näkyvissä myös uudessa mikrofonin kolossa. Halkeama on vain peitetty tasoitteella ja maalattu päälle!

24.4.2013 044

Uudet Basslines-mikrofonit asennettuna. Uusi volumekontrolli mahtui edellisten potentiometrien keskelle.

24.4.2013 045

Tämän basson runko tilattiin Warmothilta maalattuna, ilman jyrsintöjä.

24.4.2013 071

Jyrsinnät, tai routtaukset, ovat valmiit.

24.4.2013 077

Valmis soitin.

GIBSON Gary Moore BFG

•29.03.2013 • Jätä kommentti

29.3.2013 138

Tämä Gibson BFG tuli huoltoon voimakkaan hurinan vuoksi.

29.3.2013 133

Kitarassa on hauskoja yksityiskohtia: kansi ei ole loimuvahteraa, vaikka nopeasti katsottuna se siltä näyttääkin. Puussa näkyvä kuvionti on jyrsinterän jäljiltä. Kantta ei ole hiottu jyrsinnän jälkeen, vaan siihen on levitetty keltainen väri joka on kevyesti hiottu puhki harjanteiden päältä. Päälle on ruiskutetettu ohut kerros lakkaa.

29.3.2013 107

Takaplekseinä on käytetty läpinäkyvää akryyliä.

29.3.2013 111

Kuluneet virityskoneistot sopivat hyvin kitaran tyyliin.

29.3.2013 123

Pääsyy hurinaan näkyy tässä: normaalin mikrofoninvalitsimen tilalla oleva killswitch on johdotettu suojaamattomilla johtimilla.

29.3.2013 121

Kuva konehuoneesta: kaksi kolmenkymmenen sentin mittaista suojaamatonta johdinta toimivat tehokkaina häiriönkerääjinä. Häiriösuojaus on muutenkin tehty ylimalkaisesti, onkalon seinämillä on vain ohut kerros sähköä johtavaa maalia.

29.3.2013 128

Suojaamattomat johtimet korvattiin koaksiaalikaapelilla ja potentiometrien kolo vuorattiin alumiiniteipillä. Takapleksiin liimatti kuparifolio. Näkyvyys potentiometreille kärsii tästä hieman, mutta kaikkea ei voi saada…

Toimenpiteiden jälkeen kaikki ylimääräiset hurinat hävisivät.

3 maalausprojektia

•06.03.2013 • 12 kommenttia

blog 5,1.2013 001

Tämä Mark Knopfler Signature Stratocaster tuli uudelleenmaalattavaksi.

blog 5,1.2013 002

Maali oli pahasti lohkeillut vaikka kitara ei ollut vielä montakaan vuotta vanha.

blog 5,1.2013 005

Kitarassa käytetty maali on irtoillut suurinpiirtein itsekseen,  kynnellä raaputtaessa maali irtoili helposti.

blog 5,1.2013 069

 Knopflerin kitarassa käytetty väri, ”Hot Rod Red” on erikoisväri jota ei ole käytetty missään muussa kitarassa. Uusi, akryylipohjainen maali teetettiin mallin mukaan Parcolorissa Turussa, katso http://www.parcolor.fi/ 

Tämän maalin koodi on  tallessa  Parcolorissa, jos joku vaikka haluaa käyttää samaa sävyä, (hieno väri, muuten).

blog 5,1.2013 087

Maali oli helppo poistaa asetoniin kostutetulla rätillä pyyhkimällä.

blog 5,1.2013 086

Tässä kuvassa näkyy kolhu joka on puuhun asti, punaista väriä on tarttunut puuhun kun maalia poistettiin. Pohjalakka on todella paksu kerros polyesterlakkaa.

Jossain mainoksessa käytetty termi  ”thin nitrocellulose finish” on kyllä täysin virheellinen. Rehellinen kuvaus olisi jotain tälläista: ”pintakäsittelynä on paksu kerros polyesterlakkaa jonka päällä on ohut kerros huonolaatuista  maalia joka muistuttaa enemmän akryylia kuin nitroselluloosaa”! En tiedä, onko kyseessä vain joku huono maalierä vai ovatko  kaikki Knopfler-Stratocasterit tällaisia.

Sinällään paksussa pohjalakassa ei ole mitään ongelmaa, lakkakerroksen paksuudella tai materiaalilla ei ole vaikutusta sähkökitaran tai -basson soundiin. Fender on käyttänyt  paksua pohjalakkaa (sealer) 1950-luvulta lähtien (aluksi öljypohjaista, 1960-luvun loppupuolelta alkaen polyesterpohjaista), enkä ole vielä kuullut kenenkään moittivan vanhojen Fendereiden soundia…blog 18.1.2013 039Maali ruiskutettuna.

blog 18.1.2013 005

Samaan aikaan oli maalattavana toinenkin Fender, tällä kertaa Telecaster. Tässä molemmat kuivumassa.

Telen väri on Sonic Blue. Väri tilattiin Ruotsista, paikasta nimeltä http://www.gitarrdelar.se/

blog 18.1.2013 042Maalin päälle ruiskutettiin 5 kerrosta polyuretaanilakkaa. Lakka ei ole välttämätöntä, mutta suojaa kitaraa sekä tuo lisää kiiltoa. Viimeisen lakkakerroksen kuivuttua alkaa varsinainen työ.

Pinta hiotaan tasaiseksi ja kiillotetaan pehmeällä laikalla.

blog 18.1.2013 050 Airam-testi, hehkulampun kuva ja teksti pitää näkyä vääristymättömänä kiillotetussa pinnassa.

blog 18.1.2013 062

Kitaraan tehtiin vielä häiriösuojaus alumiinifoliolla.

blog 18.1.2013 068Valmis soitin kasattuna.

blog 11.2.2013 023

Valmis Sonic Blue Tele.

blog 25.1.2013 012

Kolmas Fender tuli maalattavaksi, koska siinä oli midimikrofonin asennuksen jäljiltä ylimääräisiä ruuvinreikiä kannessa.

184Uudeksi väriksi päätettiin Candy Apple Red. Siinä pohjalakan päälle ruiskutetaan kullanväristä lakkaa, joka valmistetaan sekoittamalla kultapigmenttiä (pronssijauhetta) lakan joukkoon.

230

Kultalakka ruiskutettuna.

237

Kultalakan päälle ruiskutetaan punainen läpikuultava petsi.

251

Valmis runko lakattuna ja kiillotettuna edestä…

256..ja takaa.

lakkapintojen puhdistus ja kiillotus

•12.02.2013 • 2 kommenttia

blog 11.2.2013 024Vanhoihin lakkapintoihin saattaa vähitellen tarttua likaa tms. jota on vaikea puhdistaa. Gibsonin kitaroissa käytetty nitroselluloosapohjainen lakka on erityisen hyvä keräämään tahmakerroksen pintaansa. Tässä on noin kymmenen vuotta vanhan Gibson Firebirdin lakkapinta.

blog 11.2.2013 025Tavallinen kitaranpuhdistusaine, guitarpolish tai vastaava ei auta tässä tapauksessa, pinta on edelleen tahmean himmeä.

blog 11.2.2013 030Monet auton lakkapintojen hoitoon käytetyt aineet soveltuvat myös kitaroille. Viime aikoina olen käyttänyt Autoglymin syväkiiltoa.

blog 11.2.2013 029

Autoglym-käsittelyn jälkeen kaikki pinttymät ovat poistuneet ja pinta kiiltää kuin uutena. Useimmat tämäntyyppiset kiillotusvahat soveltuvat kitaroille, on vain katsottava tarkkaan ettei mukana ole hiovia ainesosia, siis ’Rubbing Compound’ -tyyppiset hiomatahnat eivät sovellu.

Samick perushuolto

•09.02.2013 • 3 kommenttia

blog 18.1.2013 009Tämä opistokäytössä oleva Samick Greg Bennett -sähkökitara tuli kunnostettavaksi. Kyseessä on melko tyypillinen esimerkki koulu- ja oppilaitoskäytössä olevasta edullisesta soittimesta, joka ei ole alunperinkään ollut kovin hyvin säädetty, ja joka on ajan kuluessa tullut vielä huonommaksi. Yleensä on opettajan aktiivisuudesta kiinni, huoletaanko näitä, vai soittavatko oppilaat huonokuntoisilla soittimilla.

blog 18.1.2013 011

Greg Bennett (kuka sitten lieneekään) on joskus suunnitellut ihan tyylikkään Telecaster-tyyppisen kitaran.

blog 18.1.2013 014Otelaudassa oli melko paha mutka ja yläsatula oli aivan liian korkea. Paras lopputulos tällaisessa tapauksessa saataisiin jos otettaisiin nauhat pois ja hiottaisiin otelauta suoraksi. Nyt kuitenkin päädyttiin vain hiomaan nauhat.

blog 18.1.2013 016Aluksi viilattiin yksittäiset koholla olevat nauhat.

blog 18.1.2013 018Ykkösnauhasta jouduttiin hiomaan puolet korkeudesta pois.

blog 18.1.2013 019

Hionnan jälkeen nauha pyöristetään. Tämän jälkeen hiottiin kaikki loputkin nauhat. Hionnan jälkeen nauhojen yläpinnat ovat kaikki samalla tasolla, mutta nauhojen korkeus vaihtelee.

blog 18.1.2013 026Kaulan liitoksessa oli kaksi paksua muoviliuskaa, nämä poistettiin.

blog 18.1.2013 031Kaula ei silti mennyt pohjaan saakka. Syynä oli otelaudan jatke, joka otti kiinni pleksiin. Tästä veistettiin puuta pois jotta saatiin kaula istumaan kunnolla liitoksessaan.

blog 18.1.2013 032

Virityskoneistot täytyy kiristää lähes jokaisessa huollettavassa soittimessa.

blog 18.1.2013 033Kieliholkit lähtivät irti kieliä vaihdettaessa, ne liimattiin kiinni.

blog 18.1.2013 047Kontrollipaneelin alla oli häiriösuojausmaali jota ei kuitenkään ollut yhdistetty mihinkään. Näin tehtynä häiriösuojaus ei suojaa häiriöiltä, vaan päinvastoin lisää niitä.

blog 18.1.2013 048

Uusi alumiinivuoraus joka tulee reunojen yli. Kun kontrollipaneeli pannaan paikoilleen se koskee alumiiniin ja suojaus toimii. Kitarasta vaihdettiin  vielä jakki, yläsatula viilattiin, säädettiin kieltenkorkeudet, mikrofonien korkeudet sekä hienovire.

ES 335

•26.01.2013 • Jätä kommentti

blog 25.1.2013 009Tässä Gibson ES- 335 reissue -kitarassa on ns. ongelmakaula. Kaularauta on kiristetty äärimmilleen, silti kaulassa on liikaa notkoa.

blog 25.1.2013 007Guaranteed.

blog 25.1.2013 003

Kielet ja kaularauta löysättynä tässä kaulassa on notkoa kaulan keskikohdassa n. 2mm. Gibsonin yhteen suuntaan vaikuttava kaularauta on tällaisessa tapauksessa kovilla. Usein käy niin, kuten tässä, että kaularauta on irronnut toisesta päästään ja alkanut pikkuhiljaa liikkua ulospäin. Jotta rautaa ylipäätään pystyisi säätämään, jouduttiin mutterin alle asettamaan ylimääräinen prikka, ja veistämään puuta pois jotta säätöavain menisi perille asti. Tällä kertaa kaula vielä saatiin suoraksi. Jossain vaiheessa tälle kitaralle täytyy tehdä isompi remontti, jossa otelautaan tehdään aukko kaularaudan pään kohdalle ja kiinnitetään se kunnolla.

Suomalaisia kitaranrakentajia

•25.01.2013 • 5 kommenttia

Lähes kaikista  myytävänä olevista uusista kitaroista ja bassoista saa paremman ammattitaitoisella trimmaamisella (soitinliikkeen myyjä voi olla tästä eri mieltä…).

Kukaan ei vie uutta pesukonetta ensimmäiseksi huoltoon, sen sijaan sijaan useimmat jotka ostavat uuden viulun säädättävät sen ensin ammattilaisella.

Kitara muistuttaa enemmän viulua kuin pesukonetta, se kannattaa tarkistuttaa ja säätää heti uutena.

Soitinliikkeiden myyjät eivät välttämättä ole ammattilaisia soittimien säätämisessä vaikka niitä hommia joutuvatkin tekemään.

Tässä alustava lista suomalaisista ammattimaisista kitaranrakentajista. Jos huomaatte listassa puutteita tai virheitä niin ilmoittakaa ihmeessä!

http://www.ajl-guitars.com/

http://www.amfisound.fi/

http://www.fgwguitars.com/

http://www.finlandiainstruments.fi/

http://www.hosguitars.com/

http://www.jasesoi.fi/

http://katajaguitars.com/

http://www.kitarafaktori.fi/

http://78.47.75.188/~kitarata/

http://www.koivistoguitars.com/

http://www.keijokorelin.com/

http://www.korpi-instruments.com/

http://www.lottonen.com/

http://raunonieminen.com/

http://www.kitarahuolto.com/

http://www.rautiaguitars.net/

http://www.kolumbus.fi/sale.custom/

http://www.revonrockwood.fi/

http://www.ruokangas.com/

http://www.saloguitars.com/

http://www.soitinrakentajatamf.fi/

terosiromaa.com/

CUSTOM SHOP LES PAUL

•20.01.2013 • Jätä kommentti