Munkers M-4810
Munkers-Landola M-4810 vaati vähän perusteellisempaa huoltoa.
Kaulan päässä olevan sarjanumeron perusteella kitara on n. vuodelta 1950. Se oli aikaa jolloin suunnilleen kaikki oli kortilla. Ulkomaisia ylellisyystavaroita, kuten kitaroita ei tuotu Suomeen.
Ensimmäinen työ oli kaulan irroitus. Se lähti helposti irti, vanha liima oli aikojen kuluessa hapertunut. Kaula ja runko merkattiin Munkersilla näin. Reikä on peruja aikaisemmasta korjauksesta. Tämän kitaran otelauta on pyökkiä joka on pinnoitettu ruusupuuviilulla.
Sama merkintä kuusipuisessa kaulankiinnitysblokissa.
Kaula liimattiin oikeaan kulmaan. Nauhat hiottiin. Myös törröttävät nauhan päät hiottiin.
Kannessa oli muutamia halkeamia. Näissä pikkuMunkerseissa oli yleensä kokopuukansi.
Vanha lakka oli myös halkeillut ikävästi.
Halkeamat korjattiin värillisellä epoksilla, pinta puhdistettiin ja puleerattiin. Uusi ylä- ja alasatula tehtiin luusta, kitara säädettiin herkkäsoittoiseksi.
Vanhoihin kitaroihin ei kannata laittaa kovin paksuja kieliä. Silk&Steel -kielissä on pienempi veto kuin tavallisissa pronssikielissä, siksi ne ovat hyvä vaihtoehto tämäntyyppisissä kitaroissa.
kitaratohtori 
Olisiko sinulla kuvaa kaulan kannasta ulkoapäin?
Minulla on kunnostuksen alla M-477 (sarjanumero 1846, siis ehkä vuodelta 1948), jossa on ollut samanlainen alapäästään levenevä kaulan kanta (jälki näkyy rungon kyljessä), josta on kuitenkin parin sentin pätkä alapäästä katkennut.
Pitäisi jostain saada malli, minkä muotoinen kannan alapää on ollut ulkopuolelta, ja onko kannassa ollut jokin kantalappu, vai paljas puupää?
Moi,
valitettavasti ei ollut tuollaista kuvaa. Muistelisin, ettei noissa halvemmissa Munkersin malleissa ollut minkäänlaista kanta- tai korkolappua.
Ihan samannäköinen kitara on meillä korjattavana, sarjanumero 4810 ! Teillä näyttää olevan 4560, kun katsoo tarkemmin tuota kuvassa näkyvää lappua ; )
Vanhemmista Landoloista olisi mukava saada enemmän tietoa. Ilmeisesti ennen vuotta 1961 rakennetut ovat parempaa tekoa kuin uudemmat. Käsittääkseni sarjatuotanto alkoi silloin. Nuottiavainmallisilla reijillä varustettu 50 luvun Landola on meillä nyt korjauksen alla. Sarjanumero on siitä mustunut, mutta isäni osti kitaran käytettynä 50 luvulla, joten arvelen sen olevan vanhempi kuin tuo mainitsemani ystävän kitara n°4810.
Sarjanumero on siis tosiaan kaulan päässä, setelissä on mallinumero, esimerkiksi 4810 tai 477. Hankin juuri Munkers M-477B -kitaran, joka on hieman isompikoppainen, sarjanumero on 6210. Munkersin sarjanumerot eivät välttämättä mene ihan järjestyksessä, joten tarkkaa vuotta ei pysty sanomaan, arvelisin kuitenkin sen olevan 1950-luvun alusta.
Terve! Mulla olisi tuollainen aivan samanmoinen projekti edessä ja samanlaisesta kitarasta M4810.
Mitä konsteja voisi käytää jos kaula ei aivan helposti irti lähdekkään. (Kannen liimaus kovassa) ja kaulan kulma on kyllä aivan pielessä.
Millaisella liimalla kaula kannattaa liimata kiinni takaisin?
Entäpä mitä värillistä epoksia käytit ja voiko sitä käyttää kannen halkeamiin?
Kiitokset tiedoista jo etukäteen.
https://kitaratohtori.org/2011/12/26/kaksi-vanhaa-nosoa/
Yleensä kaula höyrytetään irti. Esim. vanhaan painekattilaan letku kiinni ja sitä kautta höyryä liitokseen. Kuuman höyryn kanssa pitää olla erittäin varovainen!!!
Titebond on parasta liimaa:
http://www.spelektroniikka.fi/tuotteet/soitinrakennustarvikkeet-puuosat-kaulat-rungot-aihiot-liimat/titebond-puuliima-118-ml-103244
Värillinen epoksi sekoitetaan itse, epoksista ja värijauheesta. Sitä voi käyttää halkeamiin, jos halkeama on puussa. Lakkapinnan halkeamille ei pidä tehdä mitään muuta kuin puhdistus ja kiillotus.
Kiitos. Varmaan kävisi tuollainen höyrypesuri?
Sanotko vielä mtä värijauhetta kandee käyttää ja vinkki siitä kuinka ammattimies kaulan suoraan/oikeaan kulmaan asentaa.
Paljon kiitoksia..ja kehut hienosta blogistanne!
Markus
kannattaa varmaan katsella tarkempia ohjeita vaikka juutuubista: http://www.youtube.com/watch?v=mH0-pxNlHbk en pysty yhdessä viestissä koko prosessia selittämään, joskus vielä teen yksityiskohtaisemman esityksen. Värijauheita myy vaikkapa Uulatuote, omani olen ostanut Bauhausista.
Tapsa
Kiitos Tapsa. Eiköhän tuo onnistu.
Markus
kuinka arvokas tollanen tasan 1950 luvun munkers on, jos se o tyydyttäväs kunnos, ja jos saan ostettua sellase 50e, ni onk se halpa
Ei paha
Terve,
Poistitko nauha ja porasit reiän että saisit höyryä sisään kaulan poistossa? Siinä tapauksesa mikä nauha pitäisi poista?
Tässä tapauksessa kaula taisi jo olla melkein irti. Mutta jos tarvii höyryä niin 13. nauha pois. kannattaa porata useita reikiä, vähän eri kulmassa, jotta löytäisi liitoksen. Ja sitä ennen on jo irroitettu otelauta kannesta. jos höyrytys ei onnistu niin otelaudan voi myös katkaista siitä 13. nauhan kohdalta ja irroittaa se loppupää niin pääsee näkemään liitoksen.
Kiitos nopeasta vastauksesta 🙂 sitten on myös kaare kaulassa miten jollain tavalla täytyy oikaista. (Yläsatulan ja 12 nauhan välissä on noin 1mm kaare ilman kielet, kielellä noin 2 mm. Onko sinun mielessä ainoa tapa korjata tämä poista otelauta ja asentaa vetotanko? Näin että on myös mahdollisuus lämmittää otelautapuoli ja laita kaula puristukseen suoran pinnan vastaan ja anna kylmennä. Onko sinulla kokemusta tämmösestä menetelmästä?
Lämpöoikaisua kannattaa kokeilla. siinä pitää olla varovainen koska otelautamerkit ovat selluloidia ja syttyvät herkästi jos kuumentaa liikaa.
Hei! Toivottavasti tämä ei mene liikaa asian vierestä, minulla on Landola FL-23 sarjanumero 222654 enkä oikein mistään löydä tietoa mallista enkä muusta. Osaisitko kertoa enemmän..? Kitarassa muuten mahtava soundi, talla ainoastaan ei alkuperäinen, muuten taitaapi olla.
Hei, lähetä muutama kuva niin ehkä osaan sanoa enemmän.