Tässä hyödyllisessä videossa näytetään kuinka vaihdetaan tonepotikan kondensaattori parempilaatuiseen sekä kuinka asennetaan volumepotikkaan kondensaattori-vastus-yhdistelmä pitämään soundi kirkkaana kun volumea pienennetään.
Jazzmaster nauhojen vaihto
•07.02.2010 • Jätä kommentti
Tähän JAZZMASTERIIN vuodelta 1963 piti vaihtaa uudet isommat nauhat. Lapa piti myös maalata samanväriseksi kuin runko. Kitara oli pintakäsitelty uudelleen mutta lapa oli jätetty maalamatta.
Vasemmalla näkyy vanha nauha, oikealla uusi Dunlop 6150. Uuden nauhan puun sisään menevä osuus, ruoto, on paljon korkeampi kuin vanhan joten nauhan uria pitää syventää.
Vanha ruusupuu oli pahasti hapertunut. Nauhaurien reunat käsiteltiin ohuella pikaliimalla jotta irtoamaisillaan olevat palaset pysyisivät kiinni.
Otelauta hiottiin 320-hiomapaperilla. Kulumisen aiheuttamat kuopat jätettiin ennalleen.
Nauhaurat syvennettiin. Koska otelauta oli ohut, oli oltava tarkkana ettei sahaa otelaudan läpi kaulapuuhun asti.
Urien syvyys tarkistetaan.
Nauhat laitetaan paikoilleen ja viilataan hienolla timanttiviilalla.
Nauhan päät viilataan vinoon.
Terävät kulmat poistetaan pienellä viilalla.
Nauhat kiillotetaan vesihiomapaperilla ja kiillotuslaikalla.
Otelauta puhdistetaan valopetrolilla. Kuvassa valmis otelauta uusien nauhojen kanssa.
Turun Väriforumissa skannattiin rungon väri ja sävytettiin DuPont-akryylimaali lapaa varten. Maalin päälle laitettiin muutama kerros nitroselluloosalakkaa ja lopuksi uusi logo. Kitara on valmis.
Kannen lakkaus
•22.01.2010 • Jätä kommentti
Yairi- kitaran kansi oli aikoinaan halkeillut ja sitä oli yritetty korjata huonolla menestyksellä.
Väri oli mennyt puhki ja siihen oli sudittu ruskeaa viululakkaa päälle. HUH!
Jotta lopputuloksesta tulisi hyvä täytyy talla irrottaa. Tallaa lämmitetään lampun alla kunnes liima pehmiää.
Ohut lasta työnnetään tallan ja kansipuun väliin. (Alä yritä tätä kotona!)
Talla on irti.
Vanha lakka siklataan pois.
Halkeaman reunat suoristetaan, alapuolelle liimataan tukiklossit ja seetripuinen insertti liimataan uraan.
Insertti hiotaan kannen tasalle, kansi hiotaan kauttaaltaan.
Kansi sävytetään ja lakataan. Lakkauksen ajaksi tallan kohta suojataan teipillä. Lakkauksen jälkeen kansi kiillotetaan, teippi poistetaan ja talla liimataan paikoilleen.
Piilotettu ruuvi
•22.01.2010 • Jätä kommenttiTässä halpiskitarassa oli kaula murtunut koron kohdalta. Koska tähän kohtaan kohdistuu aika kova vääntö, oli aiheellista vahvistaa sauma liimauksen jälkeen ruuvilla. Ruuvi voidaa laittaa joko korkolapun alle tai otelaudan läpi. Tässä tapauksessa se laitettiin otelaudan läpi.
Aluksi poistettiin kaulan liitoskohdasta kaksi nauhaa.
Sitten sahattiin pienet urat nauhaurien välille. Työkaluna oli rautanaulasta taottu yksihampainen saha.
Taltalla irroitettiin otelaudan pinnasta pala.
Ruuville porattiin reikä ja ruuvi laitettiin paikoilleen.
Pala liimattiin takaisin paikoilleen. Sahausjäljet täytettiin pikaliimalla ja ruusupuu-hiomapölyllä.
Nauhat laitettiin takaisin paikoilleen. Viimeisteltiin hienolla teräsvillalla. Kaulan liitos kestää varmasti eikä ruuvia näy ulospäin.
Katkennut kaula Aria
•16.01.2010 • Jätä kommentti
Tämä Aria akustinen kitara oli kaatunut ja kaulahan silloin yleensä katkeaa.
Tässä liimataan irronnut osa paikoilleen.
Liima värjätään samanväriseksi kuin kaula jotta sauma näkyisi mahdollisimman vähän.
Etupuolelta väri meni puhki hiottaessa. Tarvitaan värjäystä.
Logo suojataan teipillä värjäyksen ajaksi.
Ylimääräinen teippi poistetaan.
Alkuperäinen väri skannattiin turun Väriforumissa ja näin uusi DuPont-värisävy saatiin
täsmälleen samaksi kuin alkuperäinen. Lapa maalataan, teippi poistetaan, lakataan koko kaula. Lopuksi kiillotus ja kasaus.
Parempi kuin uusi…
Katkennut kaula Epi
•16.01.2010 • 2 kommenttia
Tässä Epiphonessa oli kaula katkennut ikävästi suoraan poikkisyyhyn.
Tässä kuvassa näkyy kuinka vähän puuta on LP-tyyppisessä kitarassa kaulan ja lavan liitoskohdassa.
Liimaus West Coast -epoksilla.
Valmis kaula lakattuna ja kiillotettuna.
Vanhan LEVIN-kitaran kunnostus
•20.12.2009 • 2 kommenttia
Tämä Levin-kitara vuodelta 1924 oli päässyt aika huonoon kuntoon. Talla oli irronnut jo
aikaisemmin ja liimattu kontaktiliimalla huonolla menestyksellä. Nyt se oli irtoamispisteessä.
Pohja oli halki koko matkalta.
Kaula oli osittain irronnut. Kuvassa näkyy pohjan ja koron välillä n. 2mm aukko joka johtuu kaulan liitoksen pettämisestä.
Sen seurauksena kielet olivat aivan liian korkealla. Pohja sivut olivat vaahteraa tai koivua joka oli ootrattu ruusupuun väriseksi. Väri oli lohkeillut.
Tässä näkyy pohjan halkeama ääniaukosta.
Levin-kitaroissa on aina sarjanumero kaulan päässä.
Aluksi irrotettiin talla. Ruskea mömmö tallan pohjassa ja kannessa on kontaktiliimaa (joka ei sovellu soitinkorjauksiin).
Sitten on kaulan vuoro. Aluksi irrotetaan se osa otelaudasta joka on kiinni kannessa.
Kaula höyrytetään irti. Vanha liima irtoaa helposti.Tässä mallissa ei ole pyrstöliitosta, vaan suora liitos.
Rungossa on murtuma liitoksen kohdalla.
Kielten veto on käyristänyt tallan pohjan kaarevaksi.
Tässä tallan pohja on hiottu suoraksi.
Lähikuva pohjan halkeamasta.
Koska kaulan liitos oli alunperinkin huono, päätin laittaa ruuvin varmistukseksi pitämään liitosta kiinni.
Porasin reiän ja tein kierteet valmiiksi ruuvia varten jotta se olisi helpompi kiristää paikoilleen kun kaula on liimattu.
Kaulan liimaus paikoilleen.
Ruuvi näkyy tämän verran ääniaukosta.
Halkeaman reunat puristetaan kohdakkain jonka jälkeen sisäpuolelle liimataan tukiklossit pitämään reunat paikallaan.
Vaahteralista liimattuna paikoilleen. Liimauksen jälkeen lista työstettiin pinnän tasolle ja värjättiin öljyväreillä.
Talla liimattiin paikoilleen, 12 ensimmäistä nauhaa vaihdettiin.
Pohjan ja sivujen ootratussa pinnassa olleet lohkeamat värjättiin öljyväreillä. Kuvassa valmis kitara takaa.
Vanhojen kitaroiden soundissa on taikaa!
täältä
http://www.johaneliasson.com/under_sidor/levin.htm
löytyy ääninäytteitä ja paljon tietoa Levineistä.
Nauhojen Vaihto vaahteraotelauta
•12.12.2009 • 2 kommenttia
Tämän Eric Clapton-Stratocasterin nauhat olivat olivat niin kuluneet että ne piti vaihtaa
Tehtaalla otelauta on lakattu nauhojen asentamisen jälkeen, joten lakka on osittain
nauhojen päällä. Nauhat on irroitettava varovaisesti, niin ettei lakka lohkeile.
Lakkaa lämmitetään
kuumailmapuhaltimella jotta se pehmiäisi.
Tämän jälkeen leikataan varovasti terävällä veitsellä
nauhan reunaa pitkin. Pehmentynyt lakka ei lohkeile .
Sitten nauhat voidaan poistaa. Nauhaa on syytä
kuumentaa jotta se lähtisi paremmin irti. Kuvassa nauhaa kuumennetaan
modifioidulla pikakolvilla.
Kuumentunut nauha nostetaan varovasti
veitsekärjellä irti kaulasta.
Uudet nauhat asennetaan paikoilleen joko vasaralla naputtelemalla
tai tarkoitukseen suunnitellulla puristimella.
Nauhan päät katkaistaan pihdeillä jonka jälkeen ne viilataan
vinoiksi pitkällä viilalla kaulan pitkittäissuuntaan.
Nauhan päät pyöristetään pienellä viilalla.
Nauhojen päät viimeistellään vesihiomapaperilla, karkeudet 400- 800- 1200.
Pitkällä teräsviivaimella tarkistetaan nauhojen yläpinnan linja.
Kuvassa keskimmäinen nauha on hieman koholla.
Koholla olevaa nauhaa viilataan kevyesti.
Nauhat hiotaan pitkällä vatupassilla johon on kiinnitetty hiomapaperi 2-puolisella teipillä.
Paperin karkeus 180.
Hionnassa käytetään myös pienempää timanttihiomakiveä.
Hionnan jälkeen nauhat kiillotetaan vesihiomapaperilla ja kiillotustahnalla.
Kuvassa valmis kaula.
kitaratohtori 