Munkers/Landola
Näitä vanhoja suomalaisia kitaroita on aina hauska kunnostaa. Tämä Munkers/Landola malli numero 22 on ilmeisesti 1960-luvun alusta, sarjanumero on 47205. Kitaran pohja oli irti kaulan liitoskohdasta. Se oli oikeastaan hyvä asia, koska kaulan kulma oli alunperinkin ollut väärä, ja pohja olisi pitänyt joka tapauksessa irrottaa kaulan kulman muuttamiseksi. Kaula puristettin oikeaan kulmaan ja pohja liimattiin kiinni. Irronneet nauhat otelaudassa liimattiin kiinni ja nauhat hiottiin. Virityskoneisto öljyttiin, kielet pantiin paikoilleen ja satula ja talla säädettiin sopivan korkuiksiksi.
Takuuaika on jo mennyt umpeen?
Näihin vanhoihin Landoloihin on monen aloittelevan soittajan ura aikoinaan tyssännyt… sinnikkäimmät ovat tietysti jatkaneet vaikeuksista huolimatta. Kuitenkin, hyvin säädettynä, vanhat Munkersit ja Landolat ovat sympaattisia ja käyttökelpoisia soittimia.
kitaratohtori 
Keräsin ulkonäöltään täysin tätä vastaavan kitaran heitteiltä erään sukulaiseni ullakolta. Olen haaveillut, että siitä saisi kunnostettua sopivan mökkikitaran, ja tallan ja satulan olenkin siihen jo askarrellut. Kovasti mietityttää se, minkälaiset kielet tuohon uskaltaisia laittaa?
Virittimet ja metallinen kieltenpidike ovat jotakuinkin samanlaiset kuin tässä blogauksessa esitellyssä Munkers/Landolassa, mutta en parhaistakaan yrityksistäni huolimatta näe mitään merkkiä kaularaudasta. Virittimet ja tuo kieltenpidike kuitenkin viittaisivat teräskieliseen.
Jos kaulan kulma on sellainen, että kielet saa tarpeeksi alas niin voi laittaa teräskielet. Normaalit akustisen kitaran pronssikielet, kuitenkin kevyehköt, 11-50 on maksimi. Voi myös käyttää vaikkapa silk&steel-kieliä tai muita jossa on vähäisempi jännitys.
Jos kielet ovat korkealla otelaudasta (2,5 – 3 mm tai yli), kannattaa suosiolla laittaa nylonkielet. Niitä valmistetaan myös kuulalla.
Tarvetta olisi juuri kyseiseen kitaraan noille nylonkielille, mutta en kyllä mistään meinaa löytää kuulalla varustettuja (enkä muista ikinä moisia nähneeni)… Löytyykö vinkkiä mistä sellaisia löytyisi??
Voithan leikata vanhoista teräskielistä kuulat irti ja sitoa nylonkielet niihin.
Tai sitten voi tehdä vaan riittävän ison solmun kielen päähän.
Hei, mulla on tällainen Landola numerolla 22 aikoinaan kirpparilta ostettu, Onkohan tällä jotain keräilyarvoa ja millä hinnalla sen myisin, ettei tulisi liian halvalla heitettyä – ehjä mutta virityksistä en tiedä?
Vaikea sanoa arvoa, ei ole mikään erityinen keräilysoitin. Tuo on ollut niitä halvimpia malleja silloin, eli tuskin siitä nytkään kovin paljon saa. Sympaattinen kitara kuitenkin!
terve! ostin hiljattain munkers minor 21- kitaran. onkohan siinä alunperin ollu teräs- vai nylonkielet? kitara on täysin samanlainen kuin tuossa soitin huttusen linkissä:
kiitos!
Moi,
en kyllä varmaan ollut syntynytkään silloin kun noita tehtiin, joten mitään varmaa en voi sanoa!
Teräskieliseltä tuo näyttää enemmän.
Toisaalta, jos kaulan kulma on sellainen, että kielet jäävät kovin korkealle niin voisi ajatella nylonkieliäkin.
Moro! Saako tuosta ihan soivan pelin, että kannattaako tuohon rahaa laittaa? Kotoa löytyy 2 kappaletta kyseisiä landoloita! Olishan se ihan mukavaa saada ne soitettavaksi jos se vaan on mahdollista?
Kyllä saa soitettavan useimmista. Landolallakin on ollut monenlaisia malleja, ne kalliimmat mallit soi periaatteessa ”paremmin”. Tuo kuvassa oleva malli on sieltä halvemmasta päästä. Eli jumboteräskielisen soundia näistä ei saa, mutta omalla tavallaan ovat hauskoja soittimia. Kannattaa kunnostaa jos kaula ei ole ihan solmussa.
Hei multa löytyy Landola 2 jostain 50-luvun loppupuoliskolta. Vaihdoin siihen kielet ja virittäessä siitä lähti talla irti. Osaatteko sanoa saako sen kuinka helposti korjattua ja minkälaiset kielet siinä pitäisi olla? Metallikielinen kitara se on, kokeilin Fenderin Medium vahvusia akustisen kitaran metallikieliä, mutta taitavat olla liian tujut? Kitaralla on paljon tunnearvoa ja harmittaa, kun se meni rikki 😦
mediumit on ehdottomasti liian paksut. Silk & steel tai muut vastaavat matalajännitteiset kelet toimivat hyvin. En välttämättä suosittele itse liimaamaan ellei ole tarkoitukseen sopivia puristimia ja liimaa.
Mulle tuli samanmoinen ”22”, semmoiseen kohtuulliseen ”player”-kuntoon sitä laittamassa. Sarjanro lavan päässä on 40537, eli menisi pari vuotta aiemmaksi tuotantoajankohdaltaan. Titebondia kuluu tässäkin rojektissa…
Aiemmasta projektista ylijäänyt, puuosastaan madallettu ”tune-o-matic”-kammalla varustettu talla on suunnitteilla. Alkuperäisiä nauhoja hionut ja kiillotellut, tänään pääsee liimausten kuivuttua katsomaan tarkemmin kielilinjoja ja kokeeksi laittaa ohuehkot perus-nickel-woundit aluksi….
Munkers 22 on kokenut vähän muutoksia, mutta kyllä siitä soiva peli on tulossa. Virikoneiston yks ratas/akseli-pari oli ihan loppu, ajattelin korvata koko koneisten erillisillä Kluson-tyylisillä 3+3 virittimillä. Nyky-koneiston n. 33 millin tappiväli on hankala, kun vastaavan tyylisissä koneistossa väli on usein 35 milliä. Koneisto vasta tulossa, mutta avarsin jo lavan reiät valmiiksi n. 9 millin vintage-virikoneiston holkeille, jotka ovat nyt jo paikoillaan.
Kaula pysyy ainakin 11/49-nikkelikielilä liimauksessaan. Kaulakulma jäi ennalleen, mutta (melko perverssillä) Mustang/Jaguar-tarviketallasta murjotulla ratkaisulla kielet jäävät melko mukavalle korkeudelle. Joku voi nyt vetää herneen nenään, mutta tämähän on toimiva ratkaisu. Kielikohtaiset säädöt kuin sähkökepeissä konsanaan.
Kieltenpidikettä lyhensin, siihen jäi vielä peltiä sopivasti, että sai alkuperäiset kiinnikepisteet käytettyä. Nauhojen kunnostus onnistui kohtuullisen hyvin. Otelautaa putsasin mehiläisvahaa yli 90% sisältävällä nahan-/puunhoitoaineella, ensin 1000-paperilla pinta sileäksi.
Satulassa on vielä viilauksen varaa, eli tatsia pystyy madaltamaan vielä sieltäkin. Tässä kuosiin ehkä jääkin, koska soundi on nyt tuon peltitallan ja ohuen kopan ansiosta hyvin dobromainen. Noin 50€:n panostuksella tulossa mukava peli…. soundinäytettä (viidellä kielellä vielä nyt):
http://maihinnousu.net/s/24258
Ja kuva vielä kesken olevasta rojektista:
Tohtori on oikeessa, nämä on hauskoja laitettavia. Varsinkaan, kun ei tartte pelätä tuhoavansa mitään ”kruununjalokiviä”.
No niin, nyt on Kluson-tyyylinen virikoneisto kiinni. Sopivat hyvin paikalleen. Satula on viilattu hieman alemmaksi. Tallaa täytyy kokeilla nyt aikansa, josko siihen sitten laittaisi ihan ”oikean” puutallan luun kera. Vähän annoin ”1000-paperia” pinnoille kauttaaltaan ja kevyesti putsasin tuolla mehiläisvaha-pohjaisella mönjällä.
Uusi kuva edellisen tilalle:
… ja vielä yks ”edit” + viimeisin kuva. Puupohjaisesta jazz-tallasta sai vielä millejä pois, kun vähän puujalustasta, rullakiekot pois välistä, tallakamman alareuna suoraksi + pikkuisen tallapaloihin lisää uraa.
Nyt on hienovirekin säädettävissä kunnolla (tallapalojen ruuvit eteenpäin).
Kielisetti-ideaa vielä näihin. Laitoin D’Addarion pronssi-12/53:t, mutta jätin ala-E:n rauhaan kokonaan. Lisäksi vielä 10-kieli ylä-E:ksi. Nyt on kielet 10-12-16-24-32-42 (G on siis nyt punomaton, poikkeuksena normiajatteluun, siis setin H alunperin). Tällä saa pronssikielten heleyttä bassopuolelle, mutta punomattoman G:n, joka esim. slide-jutuissa usein kuulostaa paremmalta.
Normisetin lisäkustannus käytännössä yksi irto 10 ja ala-E 53 jää sitten varalle johonkin järeempään käyttöön. 12/53 on normisetti mulla isoikoppasessa teräskielisessä.
Mun Munkers Minor 13 b 1955 …Kirpparilta Jasesoille, ja nyt se on tosiaan puolivuotta soinut joka päivä .
Itselleni tarttui kirpparilta tuommonen 22:nen matkaan kun halvalla sain mutta talla siitä puuttuu.. osaatko sanoa että mistä vois löytyä tuommonen talla vai joudunko itse rakentelemaan?
Thomannilta saattaisi löytyä.
http://www.millbrook.fi/tuotteet.php?k=11189&tuotekoodi=547615&tuoteryhma_id=197