Soitinten tyyppivikoja: Gibson LP
Yläsatulat ovat Les Paul-kitaroiden tyypilinen ongelmakohta. Useimmissa muissa kitaramalleissa yläsatula on liian korkea, Gibsoneissa se on yllättäin usein liian matala. Tuntuu, että satulan yläpinta ja urat on viilattu mahdollisimman mataliksi tilanteessa, jossa kaulassa on notkoa n. 0,3 – 0,5 mm. Kun tällaisen kaulan suoristaa niin että notkoa on vähemmän, esimerkiksi 0,1mm, niin sekä satulan yläpinta että urat ovat liian matalat. Tässä tapauksessa taas G-kielelle oli tullut kaksi uraa joista syvempi, se jossa kieli on, on väärässä kohdassa, liian lähellä H-kieltä. Tämä kitara tuli suoraan kaupasta, eli ylimääräinen ura oli tehtaan jäljiltä. Toisaalta, kaikille sattuu virheitä. Tämän viilan lipsahduksen korjaaminen tehtaalla olisi tarkoittanut satulan poistamista, uuden asentamista sekä koko kaulan lakkaamista uudelleen (koska Gibsoneissa sekä väri että lakka ruiskutetaan satulan asennuksen jälkeen).
Lähikuva tilanteesta.
Satula sivultapäin. Kuvassa näkyy kohta jossa kaulan punaruskea väri peittää valkoisen satulan alaosan. Kuvassa näkyy myös toinen Gibsonin ongelma: huonosti tehty pintakäsittely. Kaulan punaista väriä on jäänyt osittain reunalistan päälle. Tällaista ei näe japanilaissa tai korealaisissa kitaroissa, suomalaisista puhumattakaan! Ylipäätään Gibsonin käyttämä lakka on pehmeää, kaulat tuntuvat helposti nihkeiltä. Tähän ongelmaan saa helpotusta hiomalla kaulan himmeäksi esimerksi hienolla teräsvillalla tai vesihiomapaperilla. Pysyvämpi ratkaisu on lakata kaula uudestaan.
Uusi Slipstone-satula.
Satulan ura on syvemmällä kuin otelaudan ja reunalistan alapinta. Uuden satulan kanssa tämä ero tulee näkyviin (vrt. sivukuva alkuperäisestä satulasta). Olisi tietysti vielä mahdollista sävyttää satulan alareuna vastaamaan kaulan sävyä…
Tässä kitarassa myös nauhan päiden viiste oli viilattu liian pitkälle, jolloin ylä-e-kieli helposti luiskahtaa reunan yli. Henkilöllä joka on tämän kitaran tehtaalla viimeistellyt, ei välttämättä ole ollut paras päivänsä…
kitaratohtori 