Puun öljykäsittely
Miellyttävä tapa viimeistellä soittimen pinta on käyttää öljyä. Perinteinen pellavaöljyvernissa ei ole kovin suositeltava, se imeytyy helposti turhan syvälle puuhun, ja kuivuminen kestää viikkoja. Parhaita ovat kovettuvat öljyt, kuten Danish Oil tai Tru-Oil. Tru-Oil on aseiden tukkien käsittelyyn kehitetty öljy, eräänlainen lakan ja öljyn välimuoto. Sillä voi saada halutessaan myös kiiltävän pinnan levittämällä riittävän monta kerrosta.
Tällä kertaa käsiteltiin lepästä ja loimuvaahterasta valmistettu Jazzmaster-tyyppinen kitaran runko.
Öljy korostaa hienosti kannen loimuja. Öljyä levitetään ohut kerros, ylimääräinen öljy pyyhitään pois, tarkoitus ei ole imeyttää öljyä puuhun.
Jokaisen kerroksen välissä tehdään kevyt välihionta. Tässä tapauksessa haluttiin puun huokoset umpeen, joten kerroksia tuli kymmenkunta.
Viimeisen kerroksen kuivuttua pinta hiotaan hienolla teräsvillalla tai vastaavalla. Lopuksi pinnan voi vielä halutessaan vahata.
Valmis pinta on kulutusta kestävä ja myöskin helposti korjattavissa levittämällä lisää öljyä.
Hei, Millasta vahaa pintaan voisi ajatella? Miten myöhempi käsittely onnistuu, jos vahaa on pinnassa? Onnistuuko öljykäsittelyllä tummentaa rungon reunat esim. sunburst -tyyliin?
Tru- Oilin jälkeen ei siis välttämättä tarvita vahaa. Jos esim ei ole Tru-oilia niin Osmo-öljyvahat ovat hyviä puun käsittelyyn. Öljyä tai vahaa voi myös sävyttää värijauheilla. Myös voi sävyttää laimealla petsillä suoraan puuta ennen käsittelyä.Periaatteessa mikä tahansa vaha (paraffiini,karnauba tms.) käy puun käsittelyyn. Vahattua puuta ei enää pysty myöhemmin lakkaamaan, öljyvahakäsittely vielä onnistuu.