Martin Streetmaster

Jos kitaraa kantaa selässä pehmeässä pussissa niin ei kannata kaatua, muuten voi käydä vaikka näin.Kanteen oli tullut lukuisia halkeamia ja murtumia, sisäpuolella oli myös rimoja irronnut.

Vauriot korjattiin yksi kerrallaan, prosessiin kului aikaa pari viikkoa. Talla irrotettiin viimeistelyn helpottamiseksi.

Detaljikuva: kitarassa ei ole reunalistaa vaan se on toteutettu jättämällä kannen reuna ilman väriä.

Vanha selluloosalakka poistettiin tinnerillä ja kansi hiottiin kevyesti. Ensiksi ruiskutettiin ohut pohjalakkakerros, sen päälle ruskea sunburst. Väriä poistettiin hiomalla kevyesti hienolla karhunkielellä ääniaukon molemmilta puolilta sekä kyynärpään kohdalta, jäljitellen kulumista kuten alkuperäisessäkin.

Pinnalle ruiskutettiin puolihimmeä pintalakka, talla liimattiin takaisin paikoilleen. Soitin on taas uuden veroinen. Suosittelen muuten kovan laukun hankkimista…
